Vinkkejä hyvään työhakemukseen Hollannista

Jos jotain sanaa inhosin Suomessa opiskellessani, se oli ”urasuunnittelu”. Mielessäni kökönkuuloista ilmausta käyttivät korkeintaan jargonia jaarittelevat koulutus- ja ura-asiantuntijat.

Nyt aloin miettiä, mikä urasuunnittelu-sanassa niin nyppii, ja tulin siihen lopputulokseen, että suomen kielen ura-sana vain kuulostaa ummehtuneelta. Siitä tulee mieleen urautuminen: ikään kuin työelämässä pitäisi edetä jotain ennaltasuunniteltua reittiä, vain ”koulutusta vastaava, oman alan työ” olisi kunnioituksen arvoista ja vuosikymmenten vakiduuni samassa firmassa parasta mitä ihminen voi saavuttaa.

Yök, mitä vanhanaikaista putkiajattelua, sanon mie.

tyonteko_hollannissa5

Hollannissa asuminen ei ole muuttanut inhoani urasuunnittelu-sanaa kohtaan, mutta itse asiaa kohtaan kyllä. Johtuu se sitten uudesta maasta tai alasta, mietin oman ansioluetteloni monipuolistamista ja erilaisia tapoja tehdä työtä ihan eri tavalla kuin aiemmin.

Tokaan opiskeluvuoteeni on kuulunut melkein koko lukuvuoden kestävä urasuunnittelukurssi. Kurssi on kymmenisen vuotta työelämässä olleen mielestä tuntunut osittain turhauttavalta, kun etenkin alkuvaiheessa sisältö oli pitkälti perustyöelämätaitojen käsittelyä.

Mukana on kuitenkin ollut myös mukavia elementtejä: Syksyllä pääsin tapaamaan Amsterdamissa asuvaa oikeuspsykologia ja jututtamaan häntä hänen työstään. Olen saanut lisää tietoa siitä, millaisia työmahdollisuuksia Hollannissa asuville psykologeille on. Minulla on myös ollut loistava tutori, joka on etsinyt vastaukset vaikeimpiinkin kysymyksiini ja kannustanut lähtemään tutkijaksi, vaikka kolmekymppisenä olenkin hollantilaisittain melko vanha niin perustutkinto-opiskelijaksi kuin väitöskirjantekijäksi.

Pakollisena osana kurssia on ollut myös osallistuminen kahteen työelämää käsittelevään päivään. Ekassa tapahtumassa kävin jo viime syksynä, ja viimeksi, vajaa pari viikkoa sitten piipahdin oman tiedekuntamme urapäivässä FLO:ssa.

tyonteko_hollannissa6

Aikanaan, kun olin juuri aloittanut journalismin opinnot, pääsin iltatöihin itähelsinkiläiselle hammasklinikalle. Alussa työni koostui lähinnä asiakaspalveluhommista, mutta pikkuhiljaa vastuu kasvoi ja sain esimerkiksi osallistua rekrytointiin.

Luettuani kymmeniä, ellen satoja, työhakemuksia olen pitkään ajattelut, että minulla on ihan hyvä tatsi työhakemusten ja ansioluetteloiden väsäämiseen. FLO:ssa pidetty CV-workshop oli kuitenkin osuva muistutus siitä, että viimeksi olen käynyt läpi toisten työhakemuksia yli neljä vuotta sitten: taitoni ovat vanhentuneet.

Entisessä työpaikassani muistan pidelleeni käsissäni yhtä ainoaa visuaalisesti mieleen jäänyttä ansioluetteloa (sen lähettänyt nainen sai hakemansa paikan). Nykyään mustavalkoisen, tekstinkäsittelyohjelmalla tehdyn ansioluettelon ei voi sanoa olevan tätä päivää. Workshoppia vetäneen rekryammattilaisen mukaan ansioluettelon pitää tehdä vaikutus viidessä sekuntissa, joten selkeys, tiiviys ja visuaalisuus ovat tärkeitä juttuja.

tyonteko_hollannissa2

Muita uusia asioita, joita opin workshopissa ja jotka pätevät kuulemma ainakin hollantilaisessa työelämässä:

Profiiliteksti ja avainsanat mukaan. Ansioluettelossa pitää olla neljän viiden virkkeen pituinen kuvaus, joka on ainakin omasta CV:stäni puuttunut aina. Se pitää kirjoittaa haettava työpaikka mielessä pitäen ja työpaikkailmoituksessa käytettyjä avainsanoja käyttäen. Jotkut työnantajat tsekkaavat kuulemma koneellisesti, miten paljon hakemuksessa on samoja sanoja kuin ilmoituksessa.

Haettava työtehtävä pitää mainita CV:ssä. Olen aina ajatellut ansioluettelon voivan olla yleisluontoisempi kuin hakemuskirjeen. Kuulemma näin ei ole. Antamansa palautteen perusteella hollantilaiset työnantajat haluavat, että CV:kin on tehty työnantajan tarpeet huomioon ottaen ja haettava tehtävä on mainittu.

Vapaaehtoistyötä arvostetaan. Mielikuvani on, että Hollannissa arvostetaan vapaaehtoistyötä eri tavalla kuin Suomessa ja sitä myös tehdään enemmän. Workshoppia vetänyt mieskin korosti, että kokemus vapaaehtoistyöstä on hyvä mainita muun työkokemuksen ohessa. Suomessa oppilaitoksissa kuulee harvoin, että kyllä ilmaistakin työtä voi tehdä, kunhan siitä on itselle hyötyä, mutta täällä tosi monet opiskelukaverini tekevät esimerkiksi kesälomillaan vapaaehtoistyötä. Itsekin olen menossa ensi kesänä vapaaehtoiseksi pariin tiedekongressiin.

Tähtimetodi käyttöön hakemuskirjettä kirjoittaessa. Ehkä isoin ristiriita oman työnhakuhistoriani ja workshopissa annettujen vinkkien välillä oli, että workshopin pitäjä kannusti tekemään hakemuskirjeen STAR-metodilla (metodin käytöstä voi lukea muun muassa Leedsin yliopiston nettisivuilta). Käytännössä hakemuksessa kannattaa siis keskittyä siihen, mitä on tehnyt aikaisemmin, ei välttämättä niinkään haettavaan paikkaan. Suomessa olen ainakin tällä vuosikymmenellä tehnyt kaikki työhakemukseni samalla mallilla: ensin kerron, mistä keksin hakea tätä paikkaa, sitten selitän, miksi olisin hyvä tyyppi kyseiseen tehtävään. Se ei välttämättä kuitenkaan toimi kaikkialla, eikä kaikilla aloilla.

tyonteko_hollannissa3

Lisäksi muutama käytännön vinkki:

  • Kun lähetät hakemuksesi sähköpostilla, anna mahdollisimman paljon tietoa jo tekstikentässä. Sen sijaan, että kirjoitat ”hakemukseni paikkaan X”, käytä esimerkiksi muotoa ”(Haettava työtehtävä)/(Koulutuksesi)/(Kokemuksesi vuosina)”.
  • Googlaa itsesi ennen hakemuksen lähettämistä. Oli se eettisesti tai lain edessä oikein tai ei, mahdollinen työnantajasi luultavasti katsoo, mitä hakukone kertoo sinusta. Kannattaa harkita Facebook-tilin piilottamista Google-hauista.
  • Noudata samaa ulkoasua CV:ssä ja hakemuskirjeessä. Jos toimitat hakemuksesi paperisena, käytä tulostukseen paksua, laadukkaantuntuista paperia. Taitamaton Indesignin tai Illustratorin käyttäjä voi ostaa hienoja ja valmiiksi tehtyjä CV-pohjia netistä.

tyonteko_hollannissa4

Olen sitä mieltä, että asiantuntijoiden työnhakuvinkit eivät ole koskaan yksiä, ainoita totuuksia. Hakemusta tehdessä pitää ennen kaikkea ottaa huomioon, mitä omalla alalla arvostetaan: monesti oikea koulutus ja kokemus ovat pakollisia juttuja ja hieno, vimpan päälle hiottu ansioluettelo voi tuoda korkeintaan muutaman irtopisteen.

Out of the box -ajattelu ja omien työnhakutaitojen päivittäminen on kuitenkin aina fiksua. Jos olet hakenut sataa työpaikkaa muttet saanut yhtään haastattelukutsua, luultavasti jokin mättää hakemuksessasi. Se, mikä toimi kymmenen vuotta sitten, voi olla auttamattoman vanhanaikaista nyt. Lisäksi se, mitä Suomessa arvostetaan, voi toimia huonosti ulkomailla. Nämä asiat on hyvä tiedostaa silloin, kun hakee uutta duunia.

Oletteko te huomanneet eroavaisuuksia Suomen ja ulkomaiden työnhakutapojen välillä? Millainen sinusta on hyvä CV?

Tekijä: Anu

Olen Alankomaissa asuva vapaa kirjoittaja ja psykologian opiskelija. Blogini keskittyy ihmettelemään hollantilaista arkea ja opiskelijaelämää kolmekymppisen näkökulmasta. Lisäksi kirjoitan paljon arkeani piristävistä asioista, kuten kirjoista, matkailusta ja ravintoloista. Tervetuloa seuraamaan blogiani!

9 vastausta artikkeliin “Vinkkejä hyvään työhakemukseen Hollannista”

  1. Mä olen hakenut töitä Suomessa ja Espanjassa. Samalla (sillä vanhalla) kaavalla olen molemmissa tehnyt cv:t, eri kielillä vain. Miehellä ei ollut mitään hajua, miten cv tehdään, joten tein hänenkin cv:t Suomen työhakua varten.
    Onneksi nykyään koulussa opetetaan cv:n tekoa. Meidän oppilaat tekee ensin äikässä cv:n. Yhteiskuntaopissa harjoitellaan työhaastattelua ja nuorisotoimen kanssa yhteistyössä kaikki ysit pääsevät ”työhaastatteluun”. Sitten vielä enkussa harjoitellaan cv:n teko englanniksi.

    1. Kiitos kommentista! Tuo on kyllä tosi hyvä, että työnhakua opetetaan jo koulussa! Enpä muista, että olisi ikinä tullut omana kouluaikana sellaista vastaan. TET:ssä käytiin, mutta mitään työelämätaitoja ei ollut sitä ennen opeteltu (mikä tuntuu näin jälkikäteen varsin oudolta). Hyvä, että asia on muuttunut.

  2. Suomesta en ole töitä hakenut sitten teinivuosien kesäduunien, mutta täytyy myöntää että täällä Hollannissa (ja jokaisessa muussakin asutussa maassa) olen mennyt ihan sillä perinteisellä mustavalkoisella listauksella. Jokainen lähettämäni hakemus on kuitenkin johtanut haastatteluun, eli ainakaan toistaiseksi en koe tarpeelliseksi muuttaa tyyliä.

    Kiinnostavia vinkkejä kuitenkin, ja kivahan se on ainakin jossain määrin yrittää pysyä rekrytrendien perässä. Varmastikin paljon on muuttunut ja tulee vielä muuttumaan kaikenmaailman videohakemusten ja muiden kasvattaessa suosiotaan!

    1. Kiitos kommentista, Laura!

      Kuten tuossa kirjoitinkin, varmaan se, mitä hakemukselta vaaditaan, vaihtelee myös aloittain. Eniten hienosta cv:stä lienee apua silloin, kun päteviä, suht. saman taustan omaavia hakijoita on kymmenittäin, jopa sadoittain, ja on pakko jotenkin erottua. Sitten taas esimerkiksi graafisella alalla ansioluettelo voi jo itsessäänkin olla työnäyte.

      Hyvin on itselläkin toiminut sama, ehkä vähän tylsä cv-malli, mutta tuo workshop kyllä innosti päivittämään sitä ihan omaksikin iloksi. 🙂 Videohakemuksista se workshopin vetäjä mainitsikin, että sellaisen tekemistä kannattaa myös harkita. Parempi on koittaa edes jollain tapaa pysyä kärryillä, ettei tulevaisuudessa tule kaikki ihan uutena juttuna: voihan se olla, että joskus 10-20 vuoden päästä kirjoitettuja hakemuksia ei enää edes käytetä.

  3. Tämä postaus tuli ihan kreivin aikaan, sillä olen itsekin viimeiset kaksi päivää tuunannut CV:täni tälle vuosituhannelle. Vielä viimeiset työnhaut olen tehnyt kovin perinteisellä Wordilla kasatulla CV:llä, mutta ystäväni vinkistä kokeilin netistä löytyvää Canva -suunnitteluohjelmaa ( https://www.canva.com/ ), josta löytyy jos minkälaista CV -mallia. Uskon, että tällaiset erikoisemmat CV:t voivat tuoda näkyvyyttä etenkin suuremmissa yrityksissä, joissa on omat HR-yksikkönsä ja rekrytointispesialistinsa, jotka ovat perillä näistä trendeistä, mutta pienemmissä ja perinteisemmissä paikoissa voi se pelkistetty Word-malli toimia ehkä paremmin.

    1. Ihan mahtava kuulla, Heini! Täytyypä käydä itselläkin tutustumassa Canvaan. Kiitos vinkistä. Veikkaan samaa kuin sinä, ja tuskinpa hienosta cv:stä on ainakaan haittaa töitä hakiessa. Erottuu joukosta mutta myös osoittaa vaivannäköä.

  4. Hyvä postaus, vaikken Hollannista töitä hakemassa olekaan. Sellainen lisäys vielä, että toimialasta ja yrityksestä riippuen vaihtelee, millaista CV:tä ja hakemusta kaivataan. Jotkut hommat on aika konservatiivisia, jolloin perinteinen CV ja hakemus voi toimia paremmin.

  5. Mielenkiintoinen juttu. Tuo CV:n alussa oleva tiivistelmä on tosiaan kätevä silloin kun seuloo työnhakijoita. Lisäsin sen omaanikin muutama vuosi sitten. Nuo Hollannin vinkit kuulostavat tosi tutuilta. Itsekin kysyn aina, onko työnhakija tehnyt vapaaehtoistyötä 🙂

    1. Kiva kuulla kokemuksista, varsinkin sieltä rekrytoivan puolen näkökulmasta! 🙂 Minun täytyy ehdottomasti päivittää CV:ni ennen kuin sitä seuraavan kerran johonkin lähettelen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *