Q&A: Opiskelu Leidenissä

Keskiviikon kunniaksi seuraa jatkoa kysymys-vastauspostausten sarjalle. Tällä kertaa aiheena on opiskelu Leidenissä. Kiitos taas kysymyksiä lähettäneille!

Niille, joita tämä aihe ei jaksa niin kauheasti napata, tiedoksi, että sarjan viimeinen kirjoitus käsittelee sitten jo ainakin osittain muita asioita. Ensimmäinen postaus puolestaan löytyy täältä.

 

Millainen sosiaalinen puoli on ollut opiskelujen ulkopuolella? Oletko liittynyt eri opiskelijajärjestöihin tms. ja oletko tutustunut paikallisiin vai viettänyt lähinnä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa aikaa?

Olin puolitoista vuotta mukana yliopiston kuorossa, joka on osa yhtä opiskelijajärjestöä. Muuten olen ollut opiskeluhulinarintamalla aika epäaktiivinen, koska kolmekymppisyys. Leidenissä on kyllä paljon opiskelijajärjestöjä, joten varmasti sieltä löytyy jokaiselle kiinnostuneelle jotain.

Minulla on sekä hollantilaisia että ulkomaalaisia kavereita, mutta läheisimmät ystäväni taitavat olla kanssaulkkiksia. Hollantilaisiinkin on kuitenkin siinä mielessä helppo tutustua, että esimerkiksi meidän koulutusohjelmassamme on paljon myös paikallisia opiskelijoita.

 

Oletko hyödyntänyt yliopiston tarjoamaa kuntosalikorttia, ja jos olet, millaisia kokemuksia siitä on?

Minulla oli eka opiskeluvuoden yliopiston salikortti. Kokemukset olivat hyviä: ryhmäliikuntatunteja on niin viikolla kuin viikonloppuisin sekä tilat ja laitteet ovat modernit ja siistit.

Valitettavasti sali oli aika kaukana kotoani, joten sen hyödyntäminen jäi aika vähiin. Täksi lukuvuodeksi liityin kotiani lähellä olevan kuntosalin asiakkaaksi.

 

Pääseekö koulun kuntoilutiloissa saunomaan?

Ei valitettavasti. Hollannissa on kuitenkin muita kuntosaleja ja saliketjuja, joiden tiloissa on sauna, ja kuntosalisopparit ovat yleisesti ottaen aika kohtuuhintaisia.

 

Talvista tunnelmaa oikiksen pihalta. Onneksi enää ei ole näin harmaata!

 

Olisiko sinulla antaa esimerkkejä esimerkiksi ensimmäisen vuoden lukujärjestyksestä? Ollaanko koululla usein viitenä päivänä viikosta vai vähemmän?

Yhdessä jaksossa on tavallisesti kolme kurssia. Kursseihin kuuluu kahden tunnin luento kerran viikossa sekä kahden tunnin workgroup kerran viikossa tai kahdessa.

Riippuu ihan säkästä, kuinka monena päivänä viikossa pitää olla yliopistolla: kolmeen neljään päivään kannattaa varautua. Luennot tosin ovat vapaaehtoisia, ja yleensä ne voi katsoa jälkikäteen netistä.

 

Oletko tehnyt töitä opiskelujen ohessa? Kesälomat taitavat olla niin lyhyet Suomeen verrattuna, että onko kesätöihinkään aikaa?

Olen tehnyt töitä aina silloin tällöin senhetkisen tilanteen mukaan. Onnekseni toimitus- ja muita kirjoitustöitä voi tehdä yrittäjänä vapaammin kuin monia muita hommia. Viime kesänä olin lisäksi kaksi kuukautta Suomessa töissä ihan peruspalkkatyössä.

Moni opiskelukaverini työskentelee säännöllisesti muutaman tunnin viikossa. Töitä voi löytää, vaikkei osaa kunnolla hollantia.

Kesätauon pituus riippuu siitä, joutuuko kesällä tekemään uusintatenttejä: jos uusintoja ei joudu tekemään, voi päästä lomille jo ennen kesäkuun puoltaväliä, mutta toisaalta osa uusinnoista on vasta heinäkuun alussa.

 

Oletko koskaan joutunut Hollannissa uusintatenttiin? Onko sen jälkeen vaikeaa päästä uudelleen oikeaan tahtiin?

Olen, mutta pelkästään ansaitusti! Eli silloin, kun olen lukenut laiskasti tai en ollenkaan. Yksittäiset rästitentit eivät todellakaan kaada maailmaa, mutta jos niitä kertyy enemmän, saattaa toki pudota kärryiltä.

 

 

Oliko Hollannista tai koulusta helppo saada uusia kavereita? Millainen teidän luokan yhteishenki on: onko tosi kilpailuhenkistä?

Kavereiden ja tuttujen saaminen on helppoa: ulkomaille muutto, samat opinnot ja yhteiset hajotuksen aiheet (heh) yhdistävät.

Minusta omalla vuosikurssillani on pääosin tosi hyvä yhteishenki. Etenkin eka vuonna porukkaa hitsaa yhteen se, että kaikki workgroupit pidetään samassa parinkymmenen ihmisen porukassa.

Hollannissa opiskelujärjestelmä painottaa sitä, että oma menestys ei ole kiinni toisten pärjäämisestä: esimerkiksi arvosanat eivät perustu normaalijakaumaan. Toki aina on yksittäisiä kilpailunhaluisia ihmisiä, mutta enimmäkseen jengi mielestäni kannustaa ja iloitsee toistensa puolesta.

 

Minkä ikäisiä opiskelijoita teillä oli luokassa opintojen alkaessa? Itse olen jo yli parikymppinen!

Älä huoli – et varmasti ole ainoa! Suurin osa uusista kandiopiskelijoista on alle parikymppisiä, mutta esimerkiksi omalla kurssillani on kaikenikäisiä kaksikymppisistä nelikymppisiin.

 

 

Mitä ajattelet työllistymismahdollisuuksista eri maissa, kun on psykan maisterin paperit Hollannista? Oletko esim. kuullut mitään Suomessa työskentelystä ja oletko miettinyt, missä päin itse haluaisit tehdä töitä?

Olin maaliskuussa tiedekuntani uratapahtumassa, jossa sanottiin, että tiedekuntamme alumneista yli 70 prosenttia löytää oman alan työtä puolen vuoden sisällä valmistumisesta. Luku kuulostaa minusta aika hyvältä.

Psykologian maisterina voi tehdä aika monenlaisia töitä, ja monet hollantilaiset yliopistot, Leiden mukaan lukien, tunnetaan hyvin myös ulkomailla. Uskon, että hollantilaisilla papereilla voi työllistyä ihan siinä missä suomalaisillakin.

Jos haluaa tehdä töitä suomalaisessa terveydenhuollossa, oma juttunsa on toki laillistuksen saaminen Valvirasta. Mikäli osaan tulkita lakia oikein, isoin ongelma muodostunee siitä, että Hollannissa kliininen psykologi saa täydet ammatinharjoitusoikeudet vasta käytyään hollanninkielisen post master -koulutuksen. Valvira taas ymmärtääkseni edellyttää täyslaillistusta, jotta ammatinharjoitusoikeuden saa Suomeen. Kokemuksia tästä rumbasta en ole kuullut, joten niitä saa ehdottomasti jakaa!

Itse haluaisin tehdä valmistumiseni jälkeenkin töitä Hollannissa, enkä niinkään kliinisellä kuin tutkimus- ja opetuspuolella. Toki Suomi ja muutkin maat ovat kuitenkin aina vaihtoehtoja.

 

Olen ymmärtänyt että ensimmäisenä vuonna tippuu paljon porukkaa pois kursseilta. Entä sen jälkeisinä vuosina? Onko jäljelle jäänyt porukka vain niin motivoitunutta, että menon mennessä rankemmaksi he jatkavat silti?

Ensimmäisenä vuonna pudokkaita on tosiaan paljon. Veikkaan, että se johtuu eniten siitä, että motivaatio täysipäiväiseen opiskeluun ja alaa kohtaan ei riitä. Luullakseni paljon harvempi jättää opintoja kesken enää myöhemmässä vaiheessa.

Leidenissä ei enää myöskään potkita pois toisen vuoden opiskelijoita, jos opinnot eivät etene toivotusti. Toisaalta opiskeluajan pidentäminen on kai hankalampaa kuin vaikka Suomessa.

Missä tahansa koulutuksessa opiskelu muuttuu vaativammaksi ajan myötä, mutta toisaalta myös oma tietotaso ja opiskelutaidot kehittyvät. Jos selviää eka vuodesta kunnialla, ei ole minusta mitään syytä pelätä, ettei pärjäisi myöhemminkin.

Mutta toki motivaation pitää olla kunnossa: itse en ainakaan jaksaisi opiskella näin täysipäiväisesti alaa, joka ei kiinnosta.

 

Oletko kokenut paljon stressiä siitä, että on koko ajan ikään kuin ”vaarassa pudota” opinnoista? Miten sen ajatuksen kanssa pärjää?

Olen. Kirjoitin aiheesta vuosi sitten. Tosin enää sitä ei onneksi joudu pelkäämään kuin siihen saakka, että saa 45 opintopistettyä kerättyä ensimmäiseltä vuodelta.

Ajatuksen kanssa pärjää varmaan parhaiten juttelemalla asioista etenkin niiden kavereiden kanssa, jotka ovat samassa tilanteessa, uskomalla itseensä, suunnittelemalla opintonsa ja kehittämällä omia opiskelutekniikoitaan. Jos nämä eivät riitä, kannattaa hakea apua esimerkiksi opinto-ohjaajalta tai yliopiston psykologilta.

 

Hollantilainen opiskelijalounas – parhaimmillaan.

 

Mitä mieltä olet opiskelutiloista ja ”kampusalueesta” Leidenissä? Tykkäätkö opiskella kirjastossa vai kotona enemmän?

Leidenissä ei ole yhtä ainoaa kampusaluetta, vaan samoin kuin esimerkiksi Helsingissä tiedekunnat on ripoteltu pitkin kaupunkia. Opiskelutilat ovat ihan hyvät ja jokaisella kampuksella on kirjasto.

Eniten minua harmittaa se, että kirjastoissa on mielestäni liian vähän tietokoneita ja lounastarjonta on nihkeämpää kuin Suomessa. Myös se oli pieni pettymys, että vaikka Leidenin yliopisto on monta sataa vuotta vanha, semmoisia hienoja, historiallisia rakennuksia yliopistolla ei juuri ole.

Se, viihdynkö paremmin kotona vai yliopistolla, riippuu itse asiassa ihan päivästä. Sanoisinkin, että opiskelen noin puolet ajasta kotona, puolet yliopistolla. Lempikirjastoni on oikiksen kirjasto!

 

Mikä on mielestäsi ollut toistaiseksi vaikein kurssi? Entä mikä on ollut mielenkiintoisin?

Vaikein tai ainakin veemäisin kurssi on varmaan ollut toisen vuoden syksyllä pidetty psykodiagnostiikan kurssi. Kurssin tehtävät olivat järjettömän työläitä, ne piti tehdä ilman kunnon ohjeita (”Koska virheistä oppii”, argh) ja kurssikirja oli kuolettavan tylsä.

Onneksi mielenkiintoisia kursseja on ollut paljon enemmän, enkä edes osaa nimetä yhtä ainoaa. Eka vuonna tykkäsin muun muassa eka jakson johdantokurssista sekä kehityspsykologian ja neuropsykologian kursseista. Toisena vuonna lemppareitani ovat olleet kognitiivisen psykologian kurssit sekä ensimmäinen erikoistumiskurssini lasten ja nuorten kliinisestä psykologiasta.

 

 

Onko hollannin kielen hyvä taito psykanopinnoissa pakollinen?

Opinnoissa hollantia ei tarvitse mihinkään, mutta jos tekee kliinisen maisterintutkinnon, harkkapaikka voi olla kiven alla, jos ei osaa paikallista kieltä. Harjoittelu tehdään kuitenkin vasta maisterivaiheessa. Lisäksi jos tekee suuntautuu tutkimustyöhön, työkieli myös harjoittelussa on yleensä englanti.

 

Milloin hakuaika Hollantiin loppuu? Ehtiikö vielä hakea opiskelemaan ensi syksyksi?

Omassa koulutusohjelmassani hakuaika on aiempina vuosina päättynyt jo helmikuun puolessavälissä. Tänä vuonna deadline EU:sta tuleville hakijoille näyttäisi olevan 1. toukokuuta.

Se, ehtiikö enää hakea ensi syksyksi, riippuu siitä, tarvitsetko esimerkiksi todistusta kielitaidosta. Kiire tulee joka tapauksessa, joten suosittelen suuntaamaan katseet jo ensi vuoden hakuun, niin voi rauhassa esimerkiksi punnita eri vaihtoehtoja.

Muissa yliopistoissa ja muissa koulutusohjelmissa hakuajat voivat olla erilaiset. Kannattaa tietysti tsekata nekin yliopistojen nettisivuilta.

 

Olisiko mahdollista saada postaus, jossa esittelisit kampusaluetta tarkemminkin? Olisi ihanaa päästä tutustumaan paikkaan kuvien kautta!

Kiitos kivasta juttuideasta! Kuten mainitsin aiemmin, Leidenissä ei ole yhtenäistä kampusaluetta, mutta ainakin omaa tiedekuntaani ja sen ympäristöä voisin mielellään joskus esitellä. Laitan tämän idean korvan taakse.

Toivottavasti näistä oli teille apua tai ainakin jotain iloa!

4 Comment

  1. Moi, kiva lukea näitä, vaikka olenkin jo näin vanha ja opiskeluajat ovat kaukana takana. Tai no, eihän sitä koskaan tiedä 😉

    Seuraavan kerran, kun joku kysyy minulta Hollannissa opiskelusta, voinkin antaa tämän linkin.

    1. Moi Satu, onpa kiva kuulla! Olisi kyllä tosi kiva, jos jokin kokisi tämän oikeasti hyödylliseksi. Itsellä oli paljon kysymyksiä mielessä, kun olin Leideniin hakemassa, mutta ei oikein ketään keneltä kysyä. Kiitos kommentistasi!

  2. Oho, tämä hollanninkielinen post master-koulutus kuulostaa aika pahalta.. Taitaa jäädä haaveilun tasolle psykologian opinnot Hollannissa, voi ei! Osaisitko kertoa mistä saisin lisätietoa asiaa koskien?

    1. Moikka! Hollannissa on vähän tapana sellainen, että jos jokin asia järjestetään vaan hollanniksi, niin siitä ei juuri tietoa muilla kielillä ole. :/ Mutta voit kokeilla googlata esimerkiksi ”GZ-psycholoog post master” tai ”psycholoog post master”.

      Sen verran osaan noista koulutuksista sanoa, että niitä on erilaisia: jos haluaa psykoterapeutiksi, sille on oma koulutuksensa (kuten Suomessakin), ja jos haluaa työskennellä terveydenhuollossa, sille on oma koulutuksensa. Kaikki koulutukset kestävät muistaakseni vähintään kolme vuotta.