Neljätoista maata – lukematon määrä näkemättä

Kuinka monessa maassa te olette käyneet?

Minä olin pitkään omasta luvustani tietämätön, sillä en ollut jaksanut laskea. Kuitenkin tänä aamuna lukiessani HS Aamun juttua kaikissa maailman valtioissa käyneessä Ismo Pornasta innostuin vähän aiheesta.

Oma maaginen lukuni on neljätoista. Ei mikään suuren suuri, mutta sai kuitenkin ajattelemaan, että onhan sitä jotain ehdittykin tässä kahdeksan viime vuoden aikana. Alle 19-vuotiaana en ollut nimittäin käynyt Suomen lisäksi missään muualla kuin naapurimaissa Virossa ja Ruotsissa. Viro tosin tuntui Lapista katsottuna ihan ulkomaalta!

 photo 050.jpg
Rodoksella vuonna 2007
 photo 26580_427775122264_681532264_5131437_5695242_n.jpg
Liverpoolissa vuonna 2010

Ensimmäinen viikon “etelänmatkani” suuntautui vuonna 2007 Rodokselle, ja sehän olikin sitten menoa. Asuin Rodoksella hieman myöhemmin yhteensä vuoden, minkä vuoksi tykkään matkata saarelle edelleen säännöllisin väliajoin. Siellä asuu monta ystävää ja aina tuntuu siltä kuin menisi kotiin. Edellinen reissu oli viime kesänä.

Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen olen muutenkin palannut monesti samoihin paikkoihin, joissa on tullut käytyä jo aiemmin. En ole kovin innokas maabongari, sillä mieluummin tutustun yhteen paikkaan tai maahan kunnolla kuin rei’itän maailmankarttaa nuppineuloilla. Kreikka on tästä mun kohdallani paras esimerkki: vaikka olen asunut siellä kolmessa eri kaupungissa ja reissannut monessa muussa, hingun koko ajan seuraavan reissun perään.

Olen aika varma, että se seuraava Kreikan-matkani suuntautuu Kreetalle, joka on maan suurin saari: noin 260 kilometriä pitkä ja enimmillään noin 60 kilometriä leveä. Kreetalaiset itse asiassa mieltävät itsensä hyvin vahvasti nimenomaan kreetalaisiksi, eivätkä kreikkalaisiksi, mitä selittää muun muassa historia. Rodoksen tavoin Kreeta liitettiin Kreikkaan vasta 1900-luvulla. Viimeistään viime syksynä lukemani, Victoria Hislopin kirjoittama teos Saari herätti matkakuumeen Kreetalle.

 photo IMG_1567.jpg
Amsterdamissa vuonna 2010
 photo IMG_2680.jpg
Wienissä vuonna 2012

Muun muassa Saksa, Itävalta ja Italia ovat paikkoja, joihin haluaisin tutustua paljon nykyistä paremmin. Saksassa olen käynyt vain Berliinissä ja Frankfurtissa, Itävallassa Wienissä ja Italiassa Roomassa. Kahden jälkimmäisen kohdalla tuntuukin, että on melkein vääryys väittää käyneensä näissä maissa! Olenhan nähnyt vain yhden kaupungin. Ei Helsinkikään ole yhtä kuin Suomi. No, väitän silti, sillä rajanvetoa olisi muuten hankala tehdä.

Ylivoimaisesti suurin osa niistä maista, joissa olen käynyt, on Euroopassa. Vain kolme on muualta, ja niistä jokainen Aasiasta: Hongkong (en pysty sanomaan Kiina, vaikka HK ei itsenäinen valtionsa olekaan), Thaimaa ja Laos. Uusia mantereita riittää siis vielä valloitettavaksi, ja nyt kun olen päässyt kiinni espanjan kielen opiskeluun, haluaisin ehkä eniten Latinalaiseen Amerikkaan. Ja Pohjois-Amerikkahan menisi samalla siinä sivussa, eiks niin?

 photo IMG_3912.jpg
Kanchanaburissa, Thaimaassa vuonna 2012
 photo IMG_4359.jpg
Berliinissä vuonna 2013

Saa nähdä. Seuraava reissuni suuntautuu kuitenkin taas kerran koti-Eurooppaan, mutta sentään siihen viidenteentoista maahan. Olen halunnut käydä Portugalissa jo vuosia, ja nyt kun veljeni on siellä tekemässä työharjoitteluaan, on oiva aika pakata lentolaukku. Reilun parin viikon kuluttua kutsuvat siis Lissabon ja Leiria. Saa kertoa vinkkejä!

Tekijä: Anu

Olen Alankomaissa asuva vapaa kirjoittaja ja psykologian opiskelija. Blogini keskittyy ihmettelemään hollantilaista arkea ja opiskelijaelämää kolmekymppisen näkökulmasta. Lisäksi kirjoitan paljon arkeani piristävistä asioista, kuten kirjoista, matkailusta ja ravintoloista. Tervetuloa seuraamaan blogiani!

21 vastausta artikkeliin “Neljätoista maata – lukematon määrä näkemättä”

  1. Väritin kerran maailmankarttaani jollain ohjelmalla ja alkoi vähän naurattamaan Venäjän kohdalla. Järkyttävän suuri maapläntti värjääntyy ns. käydyksi kahdella Pietarin päivämatkalla. Paljon on juu Venäjää nähty ja koettu ;). Sama juttu esim. Slovakian kohdalla, kerran käynyt pikaisesti.

    Tykkään itse matkustaa sekä uusiin ja vanhoihin paikkoihin, eli aika samalla lailla reissataan :). Monissa Euroopan maissa, kuten Espanjassa, Briteissä, Saksassa, Italiassa ja Ranskassa olen käynyt monet kerrat ja asunutkin parissa, mutta ei niistä silti saa tarpeekseen (varsinkaan Saksasta <3). Kuitenkin veri vetää myös uusiin paikkoihin.

    Portugali on ihana ja siellä haluan myös matkustella lisää jossain vaiheessa. Lissabonissa en kuitenkaan ole käynyt lainkaan, joten vinkkejä ei ole antaa. Mutta kivaa kun sulla on veli siellä oppaana, sisarusten kanssa on mahtia reissata 🙂

    1. Haha, juurikin näin. Vähän sama kuin jos käy New Yorkissa ja voi sitten sanoa käyneensä Yhdysvalloissa. No, jostain pitää aloittaa, eikä ehkä kannata liian uskollisesti tuijottaa numeroihin. 🙂

      Aika samanlaiset tavat matkustella on meillä! Portugali on pitkään ollut haaveissani, ja on erityisen kivaa, kun veli asuu Leiriassa, niin tulee sitten käytyä muuallakin kuin vain Lissabonissa. Ja on tosiaan se paikallinen opas, mikä aina tekee reissusta vieläkin paremman. 🙂

  2. Maita on aina mielenkiintoista laskea, vaikka itse olen enemmän ehkä kuitenkin nähtävyys ja paikka bongari, tykkään siis koluta uusia paikkoja, mutta en kuitenkaan välttämättä aina uusia maita. Niin kuin sanoit, periaatteessa Helsingissä käymällä ei ole nähnyt kuin pienen osan Suomea.
    Yleensä aina kun käyn jossain heitän kuitenkin trip advisoriin paikat, ja se sitten mukavasti laskee aina käytyjen kaupunkien ja maiden lukumäärää.
    Kiinnostuksesta matkailuun niitä maita kuitenkin aina kertyy. Tällä hetkellä trip advisor näyttää kohdallani 24 maata ja parin viikon päästä se saa pari uutta lisää ja vierailun yhdessä tutussa maassa, mutta uudessa kaupungissa.

    Kävin pari kuukautta sitten ensimmäistä kertaa Lissabonissa ja se oli niin mun tyylinen kaupunki kuin vain voi olla. En oo mitään erityisiä pisto ja vinkkipostauksia kerennyt vielä kirjoitella, mutta mun matkan päältä kirjoittamat tekstit löytyy mm. täältä.
    http://www.rantapallo.fi/kaksu/?s=lissabon&submit=Haku

    Ainakin maisemakuvia ja materiaalia fiilistelyyn jos ei muuta 😉 Mukavaa reissun odotusta!

    1. Minäkin käytän Tripadvisoria tuohon tarkoitukseen, joskaan en mitenkään superaktiivisesti. En ole esimerkiksi tsekannut melkein vuoteen, kuinka suuressa osassa maailmaa on jo tullut käytyä. Hauskaa, että oot juuri ollut Lissabonissa. Käyn kurkkaamassa kirjoituksiasi ja fiilistelemässä niitä kuvia. 🙂 Kiitos, kun vinkkasit asiasta!

  3. Mielenkiintoista kuulla missä ihmisten reissukipinä on syttynyt!

    Itse kävin 3 kertaa Bulgariassa ranta(ryyppy)lomalla vuosituhannen taitteessa, jonka jälkeen oli taukoa muutama vuosi. 2007 päätin lähteä Bangkokiin ja koukkuun jäätiin! 2007-2012 tuli pyörähdettyä Koh Taolla Thaimaassa lähemmäs 10 kertaa ja siinä sivussa aina muitakin Kaakkois-Aasian kohteita.

    Nyt maita on kertynyt jotakuinkin 27 ja pidempiäkin reissuja kuukaudesta kahteen sekä 4,5kk ja 6kk reppureissut 🙂 Viimeaikoina työ- ja opiskelukuviot ovat ikävästi sotkeneet harrastuksia, mutta olemme ottaneet ohjelmaan mm. lyhyempiä kaupunkireissuja ja pakettimatkoja, jotka ovat aina myös mukavia 🙂

    1. Samoin, hauska kuulla myös sun reissukärpäsen puremasta! Thaimaa ja muu Kaakkois-Aasia tuntuu kyllä olevan monelle meidän ikäpolven ihmisille se juttu, josta kaikki alkoi. Näin on muun muassa parhaalla matkaseuralaisellani, ja olemme yhdessäkin käyneet kerran Kaakkois-Aasiassa. 🙂

      Nuo työ- ja opiskelukuviot ovat vähän paha juttu juuri tuosta syystä! Hiton arki. 😉 Onneksi keväisin varsinkin on pyhäpäivien ansiosta hyviä mahdollisuuksia noihin pitkiin viikonloppulomiin. Ne on paras tapa rentoutua muun kiireen keskellä ainakin mun mielestä. 🙂 Tykkään myös pakettimatkailusta, kunhan reissaaminen ei ole pelkästään sitä!

  4. Minun lukuni on 9. Minäkin jumitan samoissa hyviksi havaituissa maissa (ja tietysti siinä “toisessa kotimaisessa” = Espanjassa). Toki kaikenlaisia mielenkiintoisia paikkoja on, missä haluaisi käydä.

    Portugalin vinkkejä voisi löytää Vivi Vinnan blogista, hän kävi juuri viikonloppumatkalla Lissabonissa.
    http://vivivinna.blogspot.fi/

    1. Sepä se. On vaikea vaihtaa, kun on jo löytänyt varmasti hyvän. Senkin takia palaan itse aina Kreikkaan, mutta välissä on kyllä kiva lähteä muuallekin. 🙂

      Suurkiitos blogilinkkauksesta! Käyn katsomassa Vivin vinkit.

  5. Moikku! Itse kävin Lissabonissa tammikuussa ja aivan ihana kaupunkihan se on ylä- ja alamäkineen ja merimaisemineen. Vinkkejä on pari:
    1) Metro on paras liikkumaväline kaupungissa. Älkää vilkaiskokaan taksia, edes kiireessä, edes saateessa, edes lyhyelle matkalle… Tämä syvällä kokemuksen rinta-äänellä 😀 Kaupungissa on aina ruuhkaa. Metrokortti toimii siten, että ostat itselle yhden pahvikortin (muistaakseni 0,50€) ja siihen sitten aina lataillaan tarvittava määrämatkoja. Metroverkosto on iso, kattava, siisti ja helppokäytöinen.
    2) Lissabonissa on tarjolla yksi huikeimmista Oceanariumeista, joissa olen käynyt! Järkyttävän kokoisessa altaassa on oma ekosysteeminsä. Siellä kasvaa ja elää koralliriutta, haita, rauskuja, saukkoja, pingviinejä ja mitä kaikkea. Normaalisti en niin näistä välitä, mutta tämä teki vaikutuksen. Altaan elämää voi seurata kolmesta eri kerroksesta.
    3) Totesimme seuraavan kaavan tuottavan parhaimmat tulokset illallispaikan metsästyksessä: mitä pienempi ja ahtaampi, sen parempi ruoka! Bairro Alton ravintolat lävähtävät täyteen klo. 20, joten kuin esim. 20 minuuttiakin aikaisemmin kuin kipittää paikalle, ei tarvitse jonottaa puoltatoista tuntia pihalla. Toinen kaava on nimittäin se, että mitä pidempi jono, se parempi ruoka 😀

    Ihanaa Lissabonin reissua! 🙂

    1. Hei Ida, suurkiitos aivan loistavista vinkeistäsi! Näistä on varmasti paljon iloa ja hyötyä. 🙂 En malta odottaa, että pääsen testaamaan Lissabonin ravintoloita!

  6. Oih, Lissabonissa olen halunnut käydä jo pidemmän aikaa! Olen kuullut niin paljon hyvää siitä, hauskaa reissua! Oma maalukuni on tällä hetkellä 46, ja vaikka en maita ns. Bongaakaan niin aina haluan nähdä uusia paikkoja joten niitä on kertynyt. Toisaalta, niihin lempipaikkoihini voisin mennä vain uudestaan ja uudestaan!

    1. Kiitos Laura! Mäkin olen halunnut käydä Lissabonissa jo vuosia, se vaikuttaa niin kivalta paikalta. 🙂 Vau, vaikuttava maaluku ilman varsinaista bongailuakin! Niin niitä vain kertyy. 🙂

    1. Hifisteltävää varmasti riittää, jos niikseen haluaa. 🙂 Vaikuttava luku sinullakin kasassa, Pirkko! Käyn katsomassa postauksesi aiheesta.

  7. 18 maassa on tullut tallattua ja käytyä reilusti yli 100 kaupungissa. Aloin matkalla enemmän vasta yli kaksikymppisenä. Matkoillani olen toistaiseksi pysytellyt lähinnä Euroopassa. Muualla olen käynyt vain Israelissa, Mongoliassa ja Venäjän puoleisessa Aasiassa.

    Portugaliin vinkkejä:
    – Näe Lissabonissa Jeesus-patsas ja Sao Jorgen linnoitus
    – Tee päiväretket Sintraan, Cascaisiin (jossa kannattaa katsastaa Boca do Inferno) ja Cabo da Rocaan eli manner-Euroopan läntisimpään paikkaan.
    – Nauti hyvästä kahvista ja maista pastel del nataa.
    Vinkkejä laajemmin täällä: http://panunmatkat.com/category/portugali-2/ Pitäisikin pyöräyttää joskus lisää Portugali-aiheisia postauksia, sillä kerrottavaa riittää. Mukava maa!

    1. Kaupunkeja en olekaan laskenut ikinä! Mullakin on alkanut reissaaminen vasta silloin parikymppisenä tai vähän vanhempana kunnolla, sillä mun vanhemmat ei ole koskaan matkustelleet. Mutta onneksi tässä on vielä hyviä reissuvuosia jäljellä, jos kaikki menee hyvin. 🙂

      Paljon kiitoksia Lissabon-vinkeistä! Käyn lukemassa tuon sun postauksenkin, kun en muista aiemmin nähneeni sitä. Menen Portugalissa kolmeksi päiväksi Leiriaan, jossa veljeni asuu. Sieltä ajattelin käydä ainakin Nazaren rannalla ja mahdollisesti Coimbrassa. Lissabonissa ehdin valitettavasti olla vain puolitoista päivää, joten se aika täytynee omistaa kokonaan kaupungissa pyörimiseen. Mutta laitan noi päiväretkivinkit ehdottomasti korvan taakse mahdollista tulevaa reissua ajatellen. 🙂

      1. Itsellä 226 kaupunkia ja 46 maata Cities I’ve visited -sovelluksen mukaan. Paljon siis on jo maailmaa nähty, vielä enemmän on näkemättä ja kokematta.

        Kannattaa ajella kyllä “turistiratikka” 28 päästä päähän, niin näkee samalla mukavasti maisemia. Siihen tahtoo välillä olla aika pitkä jono, jos aikoo lähteä “keskustan” päätepysäkiltä matkaan. Mukavaa Lissabonin reissua!

        1. Hei Rami, kiitos mainiosta vinkistä! Ratikkakyyti ja maisemat onkin juuri sen tyyppinen (ja sen verran edullinen) juttu, jonka mielellään tekisin Lissabonissa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *