Mitä voisimme oppia eteläeurooppalaisilta?

Aina, kun käyn lomailemassa Etelä-Euroopassa, alan kaivata takaisin asumaan sinne. Tulee ikävä rennompaa elämänmenoa.

Pohjoisessa on muodikasta moittia eteläeurooppalaista elämäntyyliä (usein syystä), mutta olisi meillä paljon sieltä opittavaakin.

Nämä jutut muun muassa palautuivat mieleen Alicantessa.

Ruoka maistuu paremmalta jaettuna. Olisipa kaikissa ravintoloissa jumalattoman pitkä alkuruokalista ja niin isot jälkkärit, että ne malttaisi syödä kahdella lusikalla.

Hyvä oliiviöljy on hyvää. Salaatti ei tarvitse paksua majoneesikastiketta eikä edes niin montaa raaka-ainetta, kunhan pöydässä on hyvää oliiviöljyä sekä vähän suolaa ja pippuria.

Kun töissä on kiire, paiski hommia täysillä. Kun ei ole, älä esitä kiireistä vaan nauti levosta: ota kahvia ja vaihda rauhassa kuulumiset työkaverin kanssa.

Elämässä on paljon vakavampiakin juttuja kuin se, että on joskus vähän myöhässä.

Aurinko on ihana mutta myös kamala. Älä ole kärsimätön ja ota aurinkoa suorassa keskipäivän paahteessa. Äläkä ikinä oleskele auringossa ilman suojaa. Keskikesällä ranta on ihanimmillaan varhain aamulla ja iltapäivän lopulla.

Kun on liian kuuma tai et vaan jaksa, älä pakota itseäsi tekemään. Ota mieluummin nokoset. Monen asian ehtii yhtä hyvin huomennakin.

Se, että osaat kolme sanaa vierasta kieltä, on enemmän kuin ei ollenkaan. Älä häpeile sitä, mitä suustasi tulee. Jos sieltä ei tule mitään, elekielikin vie yllättävän pitkälle.

 

 

Tekijä: Anu

Olen Alankomaissa asuva vapaa kirjoittaja ja psykologian opiskelija. Blogini keskittyy ihmettelemään hollantilaista arkea ja opiskelijaelämää kolmekymppisen näkökulmasta. Lisäksi kirjoitan paljon arkeani piristävistä asioista, kuten kirjoista, matkailusta ja ravintoloista. Tervetuloa seuraamaan blogiani!

8 vastausta artikkeliin “Mitä voisimme oppia eteläeurooppalaisilta?”

  1. Aivan mahtava postaus! Mä väittäisin eläväni noin ja se sopii mulle paremmin kuin hyvin. Joskus töissä naurattaa, kun joitakin työkavereita ärsyttää, että olen saanut työt tehtyä ja minulla on aikaa vain olla.
    Tosi harvoin (lue: tuskin koskaan) joudun Espanjassa poistamaan jotain ruoka-annoksista, Suomessa käytännössä aina. Ei tarvi tunkea kaikkea, mitä keittiöstä löytyy yhteen ruoka-annokseen!
    Ja ravintolaan liittyen; miten vaikeaa on pyytää yksi lasku, johon jokainen laittaa oman osuutensa?

    1. Kiitos Menninkäinen! Haha, nuo jutut on kyllä myös aika totta. Yksinkertainen on monesti parasta ruuassa – ja muun muassa suomalaiset kyllä todella ongelmoi esimerkiksi tuosta maksamisasiasta. Tuli huomattua aikanaan tarjoilijan töitä tehdessä, millaisen paskamyrskyn voi saada aikaan, jos laskua pysty jakamaan ties kuinka moneen osaan (kaikissa vanhoissa kassakoneissa se ei ollut/ole mahdollista, ellei laskuja ole alun perinkin laitettu eri kuiteille). Erikseen ois saanut maksaa, mutta eihän se riitä!

  2. Oi, ihana teksti! <3 Ja niin totta! Ruoka tosiaankin maistuu parhaalta jaettuna ja on ihanempaa syödä vain useita alkupaloja ison pääruuan sijaan.
    Ja tuo, että ei töissä tarvitse esittää tekevänsä jotain, vaikka ei mitään tekemistä ole, on niin mahtavaa – ja pohjoismaissa niin kiellettyä 😀 Edellisessä työpaikassa Tanskassa käskettiin hiljaisina hetkinä lukea käyttöoppaita ja ties mitä brosyyrejä, jotka oltiin käyty jo koulutusvaiheessa kymmeniä kertoja läpi ja jokainen muisti ulkoa. Mutta kunhan ei vaan näyttänyt siltä, että ei olisi riittävästi tekemistä joka ikinen minuutti!

    1. Voi kiitos Terhi! Olen niin samaa mieltä ruokailusta! En kestä tuota sun entisen työpaikan sääntöä. 😀 Joku voisi ajatella, että ne taukoajat olisi hyväkin käyttää työkavereihin tutustumiseen, sillä heihin tutustuminen sitouttaa myös työpaikkaan ja saa viihtymään siellä paremmin. Mutta ei, kunhan näytät kiireiseltä…

  3. Ruokakulttuuri etelän eri maissa on kyllä niin samanlaista alkupaloineen ja ruokalajien jakamisineen. Pöydässä viihdytään pitkään, ruokakin saattaa jäähtyä – mitä siitä! – eikä laskun kanssa aleta näpräämään. Mä tykkään justiinsa tuollaisesta menosta! Asunut en ole koskaan, turistina vain käynyt, joten kiiretön elämänrytmi lomalla on rauhoittavaa. Tiedä sitten, miten tehokkaaseen toimintaan tottunut siihen oppisi suhtautumaan, jos omassa arjessa joutuisi yhtäkkiä kaikkea odottelemaan.

    1. Niinpä! Ihan sama juttu. Siitä tulee varsinkin lomalla ollessa mukavan rento ja kiireetön fiilis. Arjessa varmasti joskus nyppisikin, mutta oppisi luultavasti myös ottamaan asiat vähän rennommin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *