Matkalla Ateenaan

Tätä päivää olen odottanut viime kesästä saakka.

Saimme jo elokuun lopussa epävirallisen kutsun ystäväpariskuntamme Syroksen saarella vietettäviin häihin, ja olen siitä saakka tiennyt, että tämä heinäkuu vietetään suurimmaksi osaksi Kreikassa. Lennot ostimme alkukeväästä, jolloin päivitin Facebookiin hieman sarkastisesti, että jee, enää (muistaakseni) 18 viikkoa Ateenaan.

Aika kuluu vauhdilla. Nyt istun lentokoneessa ja Norwegianin langaton nettiyhteys raksuttaa yhtä nopeasti kuin lapsuudenkotini modeemiyhteys reilut kymmenen vuotta sitten. Mutta toimii kuitenkin.

En ole käynyt entisissä asuinpaikoissani Rodoksella ja Ateenassa sitten vuoden 2011. Nyt ehdimme viettää aikaa molemmissa: Rodokselle suuntaamme jo tänä iltana ja olemme siellä kymmenen päivää. Ateenassa vietämme pari yötä ja Syroksella, jossa en ole aiemmin käynyt, melkein viikon.

En muista, milloin olisin viimeksi ollut mistään näin innoissani – ja samaan aikaan hermostunut. Ainakin viimeisen viikon olen nähnyt unia ja painajaisia Kreikasta, kerran on muun muassa nukuttu pommiin lennolta ja lähdetty kentälle ilman passia. Jännittää myös nähdä vanhat, tutut paikat ja ystävät, ja esitellä niitä ja heitä ensimmäistä kertaa poikaystävälle.

Lähtöön liittyvät painajaiset jäivät onneksi tälläkin kertaa toteutumatta. Koska lento lähti jo puoli seitsemältä, vietimme ensimmäistä kertaa ikinä yön lentokenttähotellissa, Glossa, ja se oli mahtava aloitus lomalle.

Kävimme illalla tekemässä tsekkauksen terminaalissa. Sen jälkeen kirjauduimme hotelliin ja tilasimme herätyksen viideksi, eli puolitoista tuntia ennen lähtöä.

Aamulla ylös, rinkka selkään, check-out, pari kerrosta hissillä ylös ja laukku baggage droppiin. Turvatarkastuksen jälkeen ehdimme vielä rauhassa nautiskella huonehintaan kuuluneen croissant-kahvi-mehuaamupalan Helsinki-Vantaan suosikkikahvilassani Cafe Alvarissa. Sitten hypättiin jo koneeseen.

Glon huone oli oikea tilaihme. Sinne mahtui näppärästi parisänky, iso telkkari, vessa ja suihku, vaikka se oli ehkä pienin hotellihuone, jossa olen koskaan asunut. Valitsimme sen sijainnin vuoksi, sillä halusimme, että hotelli on lentokentällä eikä vain sen lähistöllä.

En maksaisi lentokenttähotellista, jos lentoni lähtisi inhimilliseen kellonaikaan ja kentälle pääsisi bussilla, mutta nyt lähtö oli juuri sellaiseen aikaan, että meiltä ei olisi edes päässyt perille bussilla, ellei olisi mennyt kentälle reilusti etuajassa. Eikä se oikein houkuta keskellä yötä.

Kuvia en pysty lisäämään tähän postaukseen, mutta yhden jutun lupaan: ensi kerralla palataan ihanista Kreikan maisemista. Kalo savvatokiriaki se olous (eli hyvää viikonloppua kaikille)!

GLO Hotel Airport, Terminaali 2 – Helsinki-Vantaan lentoasema, www.glohotels.fi

Tekijä: Anu

Olen Alankomaissa asuva vapaa kirjoittaja ja psykologian opiskelija. Blogini keskittyy ihmettelemään hollantilaista arkea ja opiskelijaelämää kolmekymppisen näkökulmasta. Lisäksi kirjoitan paljon arkeani piristävistä asioista, kuten kirjoista, matkailusta ja ravintoloista. Tervetuloa seuraamaan blogiani!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *