Kolme asiaa, jotka piristävät tällä hetkellä

Minulla on tällä hetkellä vähän kiirettä.

Tenttiviikko lähestyy, niin kuin täällä on valitettavasti tammikuisin tapana, ja kognitiivisen neurotieteen kurssille tehtävä iso artikkeli on vienyt myös paljon aikaa. Lisäksi olen tehnyt vähän töitä ja pyörittänyt arkea yksin, sillä mieheni on pari viikkoa reissussa. (Kyllä – myös lapsetonta arkea helpottaa, kun siihen osallistuu kaksi aikuista.)

Onneksi elämässäni on kuitenkin myös paljon juttuja, joista saan energiaa, päällimmäisinä just nyt nämä kolme.

koti

Pilates

Olen vuosikaudet yrittänyt saada itseni tykkäämään joogasta, koska se tekisi hyvää helposti jumiutuvalle selälleni. Siinä sivussa olen unohtanut tykkääväni pilateksesta, joka toimii selkävaivoihini jopa joogaa paremmin.

Kävin ekalla pilates-tunnillani kymmenen yksitoista vuotta sitten, ja ihastuin siihen heti. Aloin käydä tunneilla kerran viikossa, ja jatkoin tapaa aina siihen saakka kunnes muutin pois Rovaniemeltä. Sen jälkeisten muuttojen ja vuosien epäsäännöllisen elämän myötä pilates kuitenkin jäi muutamaa yksittäistä tuntia lukuun ottamatta.

Joulukuussa menin ekaa kertaa vuosiin pilates-tunnille: muistin taas, miten tämä on minun juttuni. Rakastan sitä, miten pilateksessa tulee hiki, mutta samaan aikaan tuntuu kuin tekisi jotain kevyttä ja leppoisaa. Kun keskittyy tunniksi vain tekemään liikkeet oikein, aivot nollaantuvat ihan huomaamatta ja tunnin jälkeen naamalle jumahtaa kestohymy. Ja seuraavana päivänä vatsalihaksiin koskee niin, että on vaikea nauraa. Onko parempaa?

juoksu

Juoksu

No, on! Sillä ainakin hyvänä päivänä juokseminen tekee minut ihan yhtä onnelliseksi kuin pilates. Olen harrastanut juoksua säännöllisen epäsäännöllisesti kohta kolme vuotta, ja näin talvisin tunnen valehtelematta joka ikisellä lenkillä oloni kiitolliseksi siitä, miten näillä leveysasteilla tarkenee lenkkeillä puserossa ympäri vuoden, eikä lenkkipoluilla joudu liukastelemaan.

Tykkään liikkua eniten ulkona, ja nykyisestä kodistamme juoksen mieluiten Haagin metsään eli Haagse Bosiin, joka on yksi kunnollisimmista metsäalueista, joita olen Hollannissa nähnyt. Lääniä riittää Wikipedian mukaan noin sata hehtaaria, ja metsässä on kunnon hiekkateitä sekä jopa pari etäisesti mäkeä muistuttavaa nyppylääkin!

Tänä talvena olen saanut lenkkeillä toistaiseksi ilman sairasteluita, mistä jaksan myös olla joka kerta lenkkarit jalkaan vetäessäni kiitollinen. Ekoina kahtena Hollannin-talvenani olin nimittäin molempina sairaana kolme neljä kertaa. Ehkäpä olen viimein tottunut paikalliseen bakteerikantaan – tai muuttunut immuunimmaksi pöpöille, joita täällä häpeilemättä levitellään? (Hollantilaiset ovat ainakin epätieteellisen, omiin havaintoihini perustuvan ja vääristyneeseen, lähinnä yliopisto-opiskelijoista koostuvan otokseni perusteella laiskoja käsienpesijöitä.)

tyynyt

 

Nukkuminen

Yllättävä veto, vai mitä? Haha. No, mutta ihan vakavalla naamalla: joskus tuntuu, ettei hektisessä, aikuisten kaupunkilaiselämässä riitä aikaa saati arvostusta pitkille yöunille tai päikkäreille. Aika usein väsymyksen ja uupumuksen syy on kuitenkin hyvin yksinkertainen: liikaa duunia, liian vähän nollaamista ja nukkumista.

Inhoan talven pimeyttä, ja huomaan, että pysyäkseni virkeänä talvikuukausina tarvitsen yleensä vähintään kahdeksan tunnin yöunet. Lauantain ja sunnuntain välisenäkin yönä taisin tirsata yhtien vajavaisten yöunien jäljiltä 10-11 tuntia.

Pitkiä yöuniakin tärkeämpää minulle olisi kuitenkin saada herätä, kun ulkona alkaa jo sarastaa. Sen takia olen tänä talvena yrittänyt olla itselleni armollinen: Jos aamulla ei ole kiire mihinkään, en laita välttämättä kelloa ollenkaan soimaan, vaan herään sitten, kun olen nukkunut tarpeeksi. Jos iltapäivällä väsyttää, otan puolen tunnin päiväunet. Omalla kohdallani se piristää yleensä paljon paremmin kuin mikään muu poppakonsti.

Opiskelijana ja freelancerina aikatauluissa joustaminen on helpompaa kuin palkkatyössä. Tällaisena pseudopsykologina olen kuitenkin sitä mieltä, että joka työpaikalla pitäisi olla sohvia ja rauhallisia tiloja tehopäikkäreiden ottamista varten. Tietotyössä se lisäisi saletisti työn tehokkuutta – ja myös työntekijöiden tyytyväisyyttä – paremmin kuin mikään aivan pöljä työajan pidennys.

Haluaisin lisätä tähän listaan vielä laulutunnit, sillä laulamista energisoivampaa harrastusta ei olekaan! Olen kaivannut Helsingissä ottamiani laulutunteja ja ylipäänsä laulamista jo monta kuukautta. Toistaiseksi mietin kuitenkin vielä, raaskinko laittaa opiskelijabudjetistani monta kymppiä kuussa yksittäiseen harrastukseen. Hmm…

Mikä sinua piristää tällä hetkellä?

Seuraa Facebookissa, Bloglovinissa, Instagramissa tai Blogit.fi:ssä.

2 ajatusta aiheesta “Kolme asiaa, jotka piristävät tällä hetkellä”

    1. Päivien piteneminen – sanopa muuta! Ihan parasta, että kohta on kevät! Ja reissut piristävät kanssa aina.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.