Sellaiset vaatteet millainen sää

En ole koskaan kuulunut siihen porukkaan, jonka mielestä sää on vain pukeutumiskysymys. Lienee uutuudenviehätystä, mutta mieleni on alkanut muuttua.

Hollanti on pyöräilijän mekka, ja fillarointi täällä on hyvien pyöräteiden ja tasaisen maaston vuoksi kätevää ja mukavaa, vaikkei itseään pyöräilijäksi nimittäisikään. Sää puolestaan voisi usein olla parempikin.

Lukuvuosi alkoi virallisesti maanantaina, ja kahdeksan yliopistolla vietetyn tunnin jälkeen lähdin iltapäivällä pyöräilemään kotiin. (Ensimmäinen iso ostokseni täällä oli totta kai oma fillari.)

Taivas repesi.

En muista, koska olisin viimeksi kastunut noin pahasti vesisateessa. Ehkä joskus lapsuudessa tai teini-iässä, kun joka paikkaan oli pakko mennä polkupyörällä.

Meikit levisivät naamalle ja kirvelivät silmiä, kunnes ne liukenivat kokonaan pois. Silmälasit huurustuivat niin, että oli pakko tunkea ne laukkuun. Farkut liimaantuivat iholle.

En nähnyt mitään, enkä voinut kuivata naamaani ja lasejani millään, sillä vaatteistani ei löytynyt yhtäkään kuivaa kohtaa.

Pääsin kuitenkin kotiin ehjin nahoin – ja loppujen lopuksi vain litimärkänä ja uitetun koiran näköisenä. Onko se niin vakavaa?

Hollannissa sää on pukeutumiskysymys.

Täällä on ihan ok mennä toimistolle tai kouluun kumppareissa ja sadeviitassa. Jos kerran sataa, kaupungilla voi liikkua metsäläisen näköisenä. Ei se ketään kiinnosta.

Satoi tai paistoi, tuuli tai ei, suuri osa porukasta kulkee pyörällä. Silloin on pakko varustautua sään mukaisesti. Sinne sadevaatteiden alle mahtuvat sitten ne siistit vaatteet. Siinähän se koko idea piilee.

Ilmeisesti olen optimisti, sillä en pakannut ainoita kumisaappaitani mukaan, kun tänne lähdin. Loput tavarani tulevat Hollantiin myöhemmin, ja “eihän syyskuussa varmaan vielä paljoa sada.”

Eipä. Tälle viikolle ei ole juuri muuta luvattukaan.

Sen kunniaksi kävin eilen ostamassa itselleni V&D:ltä eli paikalliselta Stockmannilta kaupunkikumpparit, semmoiset siistit, matalavartiset ja kevyet.

kumisaappaat

kumisaappaat2

Tiedä häntä, onko noista rankkasateessa mihinkään, mutta ainakin ne ovat sellaiset, joiden ostamista mietin jo Helsingissä. Siellä vain en olisi ikinä lähtenyt pyörällä mihinkään vesisateella.

Tekijä: Anu

Olen Alankomaissa asuva vapaa kirjoittaja ja psykologian opiskelija. Blogini keskittyy ihmettelemään hollantilaista arkea ja opiskelijaelämää kolmekymppisen näkökulmasta. Lisäksi kirjoitan paljon arkeani piristävistä asioista, kuten kirjoista, matkailusta ja ravintoloista. Tervetuloa seuraamaan blogiani!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *