Ulkomaille muutto

Kaksi viikkoa intensiivikielikurssilla – kannattiko?

Neljä vuotta sitten kesällä ilmoittauduin hetken mielijohteesta Helsingissä kesäyliopiston saksan alkeiden intensiivikurssille. Kahden viikon ajan pyöräilin iltaisin Katajanokalta Meilahteen opiskelemaan saksaa hauskan natiiviopettajan johdolla. Tämä ei ole kuitenkaan suuri tarina siitä, miten minusta tuli saksan kielen ja kulttuurin asiantuntija, tai mistään muustakaan varsinaisesti elämää mullistavasta asiasta. Saksani on säälittävää, mutta opin kurssilla kuitenkin yhden oleellisen …

Kaksi viikkoa intensiivikielikurssilla – kannattiko?Lue lisää »

Mitä hollannilleni kuuluu?

Facebook muistutteli tänään tärkeästä merkkipäivästä. Muutin tasan kaksi vuotta sitten Helsingistä Leideniin opintojen perässä. Merkkipäivää tuli ihan sattumalta juhlistettua saksalaisen ystäväni kanssa – jonka niin ikään tapasin ensimmäistä kertaa melkein pari vuotta sitten – hyvin perinteisellä hollantilaisella tavalla: kanaaliristeilyllä Leidenissä. Veneajelun jälkeen istahdimme kahvilaan pannukakkulounaalle (aika hollantilaista sekin), ja päädyimme puhumaan samasta aiheesta kuin niin …

Mitä hollannilleni kuuluu?Lue lisää »

Q&A: Vielä vähän opiskelua ja asumista ja vähän muutakin

Tein muutama viikko sitten vakaan päätöksen alkaa blogata kerran tai kahdesti viikossa, mutta kappas vaan – yliopisto on taas ollut asiasta vähän eri mieltä! Pahoittelut siis parin viikon hiljaisuudesta ja etenkin siitä, että näihin viimeisiin kysymyksiin vastaaminen on venähtänyt. Onneksi kohta koittaa kesä ja jonkinlainen vapaus ja ehdin kirjoitella kaikesta, mistä olen aikonutkin (yeah right). …

Q&A: Vielä vähän opiskelua ja asumista ja vähän muutakinLue lisää »

Vinkkejä hyvään työhakemukseen Hollannista

Jos jotain sanaa inhosin Suomessa opiskellessani, se oli ”urasuunnittelu”. Mielessäni kökönkuuloista ilmausta käyttivät korkeintaan jargonia jaarittelevat koulutus- ja ura-asiantuntijat. Nyt aloin miettiä, mikä urasuunnittelu-sanassa niin nyppii, ja tulin siihen lopputulokseen, että suomen kielen ura-sana vain kuulostaa ummehtuneelta. Siitä tulee mieleen urautuminen: ikään kuin työelämässä pitäisi edetä jotain ennaltasuunniteltua reittiä, vain ”koulutusta vastaava, oman alan työ” …

Vinkkejä hyvään työhakemukseen HollannistaLue lisää »

Kun ei ymmärrä kieltä, joka kuulostaa kodilta

Puolitoista viikkoa sitten istuin junassa matkalla Kölnistä Utrechtiin, kun mieleeni jysähti aivan uusi ajatus. Ympärilläni istui saksalainen perhe: äiti ja tytär sekä isovanhemmat. Viides henkilö oli nainen, joka opiskeli koko matkan tulostekasan avulla ihmisen anatomiaa. Hän istui hiljaa, kunnes Hollannin puolelle päästyämme hän tarttui puhelimeensa ja soitti. Yllätyin, kun naisen suusta ei tullutkaan saksaa vaan …

Kun ei ymmärrä kieltä, joka kuulostaa kodiltaLue lisää »

Ulkomaille muuttamisen vaikein puoli

Olin ajatellut, että tänään istahdan pitkästä aikaa tietokoneen ääreen ja kirjoitan blogiini Hollannin keväästä, pyöräretkestä kukkapelloille, ensimmäisestä kerrastani Keukenhofin kukkatarhassa, Amsterdamissa tehdystä kanaaliristeilystä tai jostain muusta kivasta asiasta, jonka olen viime aikoina kokenut. Mutta tänään ei olekaan yhtään kiva olo. Aamulla ulko-ovi sulkeutui ja jäin ensimmäistä kertaa aikoihin yksin kotiin muutamaa tuntia pidemmäksi ajaksi. Koko …

Ulkomaille muuttamisen vaikein puoliLue lisää »

Tänä vuonna aion oppia hollantia

Unohdin tälle vuodelle asettamieni tavoitteiden listasta yhden olennaisen asian: haluan nimittäin totta kai oppia tänä vuonna lisää hollantia. Kun muutin Leideniin, en osannut paikallista kieltä ollenkaan. Tai no, olin opetellut Youtuben avulla sanomaan hyvää huomenta/päivää/iltaa, näkemiin, kiitos ja hauska tavata, mutta sitä ei ehkä lasketa. Täällä asuessani olen pyrkinyt harjoittelemaan kieltä päivittäin. Välillä sitä pysyy …

Tänä vuonna aion oppia hollantiaLue lisää »

Kuin olisi taas murrosikäinen

Uudessa paikassa tuntuu joskus siltä kuin olisi uudelleen murrosikäinen. Toisina aamuina sitä herää hymyssä suin malttamattona, kun ei tiedä, mitä kaikkea uutta ja jännää tämä päivä tuo tullessaan. Toisinaan taas ei huvittaisi nousta sängystä lainkaan. Sisällä on epämääräinen möykky ja kirjastossa ollessa joutuu pyyhkimään kaulahuiviin silmäkulmiin livahtaneita ikävän kyyneleitä. Viimeksi kun muutin pois Suomesta, olin paljon nuorempi, enkä muista …

Kuin olisi taas murrosikäinenLue lisää »

Pelko ei oikeuta rasismiin

Olen kotoisin pohjoissuomalaisesta kylästä, jossa asuu vain muutama tuhat ihmistä. Lähimpään kunnon kaupunkiin on tunnin matka. Välissä on hehtaaritolkulla suota ja metsää. Lapsuuden kotipaikkakuntani oli siellä asuessani ja lienee edelleen käytännössä sataprosenttisen suomenkielinen ja väestöltään aivan yhtä homogeeninen. Suomi on maantieteellisesti aika kaukana kaikesta. Erityisen kaukana on tuollainen pieni kylä, jonne kukaan ei eksy vahingossa. …

Pelko ei oikeuta rasismiinLue lisää »

Tunnelmia uudesta kotikaupungista

Tiedättekö sen tunteen, kun uudessa paikassa tapahtuu lyhyessä ajassa niin paljon uutta, että tuntuu kuin olisi ollut siellä paljon pidempään kuin todellisuudessa on? Minulle ainakin käy aina niin. Olen ollut Leidenissä vasta kahdeksan päivää, mutta silti ajattelen jo ihan oikeasti asuvani täällä. Koti on alkanut tuntua kodilta, vaikka kaipaankin sinne enemmän omia tavaroitani, omaa sänkyäni …

Tunnelmia uudesta kotikaupungistaLue lisää »