Vinkkejä hyvään työhakemukseen Hollannista

Jos jotain sanaa inhosin Suomessa opiskellessani, se oli “urasuunnittelu”. Mielessäni kökönkuuloista ilmausta käyttivät korkeintaan jargonia jaarittelevat koulutus- ja ura-asiantuntijat.

Nyt aloin miettiä, mikä urasuunnittelu-sanassa niin nyppii, ja tulin siihen lopputulokseen, että suomen kielen ura-sana vain kuulostaa ummehtuneelta. Siitä tulee mieleen urautuminen: ikään kuin työelämässä pitäisi edetä jotain ennaltasuunniteltua reittiä, vain “koulutusta vastaava, oman alan työ” olisi kunnioituksen arvoista ja vuosikymmenten vakiduuni samassa firmassa parasta mitä ihminen voi saavuttaa.

Yök, mitä vanhanaikaista putkiajattelua, sanon mie.

tyonteko_hollannissa5

Hollannissa asuminen ei ole muuttanut inhoani urasuunnittelu-sanaa kohtaan, mutta itse asiaa kohtaan kyllä. Johtuu se sitten uudesta maasta tai alasta, mietin oman ansioluetteloni monipuolistamista ja erilaisia tapoja tehdä työtä ihan eri tavalla kuin aiemmin.

Tokaan opiskeluvuoteeni on kuulunut melkein koko lukuvuoden kestävä urasuunnittelukurssi. Kurssi on kymmenisen vuotta työelämässä olleen mielestä tuntunut osittain turhauttavalta, kun etenkin alkuvaiheessa sisältö oli pitkälti perustyöelämätaitojen käsittelyä.

Mukana on kuitenkin ollut myös mukavia elementtejä: Syksyllä pääsin tapaamaan Amsterdamissa asuvaa oikeuspsykologia ja jututtamaan häntä hänen työstään. Olen saanut lisää tietoa siitä, millaisia työmahdollisuuksia Hollannissa asuville psykologeille on. Minulla on myös ollut loistava tutori, joka on etsinyt vastaukset vaikeimpiinkin kysymyksiini ja kannustanut lähtemään tutkijaksi, vaikka kolmekymppisenä olenkin hollantilaisittain melko vanha niin perustutkinto-opiskelijaksi kuin väitöskirjantekijäksi.

Pakollisena osana kurssia on ollut myös osallistuminen kahteen työelämää käsittelevään päivään. Ekassa tapahtumassa kävin jo viime syksynä, ja viimeksi, vajaa pari viikkoa sitten piipahdin oman tiedekuntamme urapäivässä FLO:ssa.

tyonteko_hollannissa6

Aikanaan, kun olin juuri aloittanut journalismin opinnot, pääsin iltatöihin itähelsinkiläiselle hammasklinikalle. Alussa työni koostui lähinnä asiakaspalveluhommista, mutta pikkuhiljaa vastuu kasvoi ja sain esimerkiksi osallistua rekrytointiin.

Luettuani kymmeniä, ellen satoja, työhakemuksia olen pitkään ajattelut, että minulla on ihan hyvä tatsi työhakemusten ja ansioluetteloiden väsäämiseen. FLO:ssa pidetty CV-workshop oli kuitenkin osuva muistutus siitä, että viimeksi olen käynyt läpi toisten työhakemuksia yli neljä vuotta sitten: taitoni ovat vanhentuneet.

Entisessä työpaikassani muistan pidelleeni käsissäni yhtä ainoaa visuaalisesti mieleen jäänyttä ansioluetteloa (sen lähettänyt nainen sai hakemansa paikan). Nykyään mustavalkoisen, tekstinkäsittelyohjelmalla tehdyn ansioluettelon ei voi sanoa olevan tätä päivää. Workshoppia vetäneen rekryammattilaisen mukaan ansioluettelon pitää tehdä vaikutus viidessä sekuntissa, joten selkeys, tiiviys ja visuaalisuus ovat tärkeitä juttuja.

tyonteko_hollannissa2

Muita uusia asioita, joita opin workshopissa ja jotka pätevät kuulemma ainakin hollantilaisessa työelämässä:

Profiiliteksti ja avainsanat mukaan. Ansioluettelossa pitää olla neljän viiden virkkeen pituinen kuvaus, joka on ainakin omasta CV:stäni puuttunut aina. Se pitää kirjoittaa haettava työpaikka mielessä pitäen ja työpaikkailmoituksessa käytettyjä avainsanoja käyttäen. Jotkut työnantajat tsekkaavat kuulemma koneellisesti, miten paljon hakemuksessa on samoja sanoja kuin ilmoituksessa.

Haettava työtehtävä pitää mainita CV:ssä. Olen aina ajatellut ansioluettelon voivan olla yleisluontoisempi kuin hakemuskirjeen. Kuulemma näin ei ole. Antamansa palautteen perusteella hollantilaiset työnantajat haluavat, että CV:kin on tehty työnantajan tarpeet huomioon ottaen ja haettava tehtävä on mainittu.

Vapaaehtoistyötä arvostetaan. Mielikuvani on, että Hollannissa arvostetaan vapaaehtoistyötä eri tavalla kuin Suomessa ja sitä myös tehdään enemmän. Workshoppia vetänyt mieskin korosti, että kokemus vapaaehtoistyöstä on hyvä mainita muun työkokemuksen ohessa. Suomessa oppilaitoksissa kuulee harvoin, että kyllä ilmaistakin työtä voi tehdä, kunhan siitä on itselle hyötyä, mutta täällä tosi monet opiskelukaverini tekevät esimerkiksi kesälomillaan vapaaehtoistyötä. Itsekin olen menossa ensi kesänä vapaaehtoiseksi pariin tiedekongressiin.

Tähtimetodi käyttöön hakemuskirjettä kirjoittaessa. Ehkä isoin ristiriita oman työnhakuhistoriani ja workshopissa annettujen vinkkien välillä oli, että workshopin pitäjä kannusti tekemään hakemuskirjeen STAR-metodilla (metodin käytöstä voi lukea muun muassa Leedsin yliopiston nettisivuilta). Käytännössä hakemuksessa kannattaa siis keskittyä siihen, mitä on tehnyt aikaisemmin, ei välttämättä niinkään haettavaan paikkaan. Suomessa olen ainakin tällä vuosikymmenellä tehnyt kaikki työhakemukseni samalla mallilla: ensin kerron, mistä keksin hakea tätä paikkaa, sitten selitän, miksi olisin hyvä tyyppi kyseiseen tehtävään. Se ei välttämättä kuitenkaan toimi kaikkialla, eikä kaikilla aloilla.

tyonteko_hollannissa3

Lisäksi muutama käytännön vinkki:

  • Kun lähetät hakemuksesi sähköpostilla, anna mahdollisimman paljon tietoa jo tekstikentässä. Sen sijaan, että kirjoitat “hakemukseni paikkaan X”, käytä esimerkiksi muotoa “(Haettava työtehtävä)/(Koulutuksesi)/(Kokemuksesi vuosina)”.
  • Googlaa itsesi ennen hakemuksen lähettämistä. Oli se eettisesti tai lain edessä oikein tai ei, mahdollinen työnantajasi luultavasti katsoo, mitä hakukone kertoo sinusta. Kannattaa harkita Facebook-tilin piilottamista Google-hauista.
  • Noudata samaa ulkoasua CV:ssä ja hakemuskirjeessä. Jos toimitat hakemuksesi paperisena, käytä tulostukseen paksua, laadukkaantuntuista paperia. Taitamaton Indesignin tai Illustratorin käyttäjä voi ostaa hienoja ja valmiiksi tehtyjä CV-pohjia netistä.

tyonteko_hollannissa4

Olen sitä mieltä, että asiantuntijoiden työnhakuvinkit eivät ole koskaan yksiä, ainoita totuuksia. Hakemusta tehdessä pitää ennen kaikkea ottaa huomioon, mitä omalla alalla arvostetaan: monesti oikea koulutus ja kokemus ovat pakollisia juttuja ja hieno, vimpan päälle hiottu ansioluettelo voi tuoda korkeintaan muutaman irtopisteen.

Out of the box -ajattelu ja omien työnhakutaitojen päivittäminen on kuitenkin aina fiksua. Jos olet hakenut sataa työpaikkaa muttet saanut yhtään haastattelukutsua, luultavasti jokin mättää hakemuksessasi. Se, mikä toimi kymmenen vuotta sitten, voi olla auttamattoman vanhanaikaista nyt. Lisäksi se, mitä Suomessa arvostetaan, voi toimia huonosti ulkomailla. Nämä asiat on hyvä tiedostaa silloin, kun hakee uutta duunia.

Oletteko te huomanneet eroavaisuuksia Suomen ja ulkomaiden työnhakutapojen välillä? Millainen sinusta on hyvä CV?