Auringossa lomailevan hyvä kaveri

Jos lähtee reissuun vuoden pimeimpään aikaan, kohdevalinnassa painaa ainakin minun kohdallani aika vahvasti se, että kohteessa voisi nähdä auringon.

Aloimme puoliskoni kanssa googlailla lokakuussa yhteistä lomareissua. Emme olleet käyneet yhdessä ulkomailla sitten alkuvuoden (ellei Hollannin-reissua kesällä lasketa, eikä sitä ainakaan enää lasketa). Alkoi siis olla uuden reissun aika.

 photo IMG_20151121_171813.jpg

Katsoimme ensin pakettimatkoja. Kanaria ei nyt kiinnostanut, kun vietimme siellä koko alkuvuoden. Egypti oli pakko sulkea rauhattoman tilanteensa vuoksi pois.

Hollannista järjestetään paljon matkoja Karibialle, oletettavasti siirtomaahistorian vuoksi. Aruba, Curaçao ja Sint Maarten kuuluvat edelleen Alankomaihin. Kieltämättä Karibian aurinko ja lämpö kuulostivat houkuttelevilta, mutta pitkä lentomatka ja aikaero lyhyellä matkalla eivät.

 photo IMG_20151124_144023.jpg

 photo IMG_20151121_170104.jpg

Lopulta päädyimme tsekkaamaan reittilentoja ja valinta tuli tehtyä ihan vain halpojen lentojen ja sen mahdollisen auringon näkemisen toivossa. Lisäksi halusimme mennä mieluiten johonkin uuteen paikkaan.

Kohteeksi valikoitui Nizza, joka on Ranskan aurinkovarmimmalla alueella. Ja vaikka Nizzassakin oli marraskuun lopulla jo tarvetta trenssille, aurinko lämmitti päivisin ihanasti. Pääsin pitkästä aikaa käyttämään aurinkolasejani!

 photo IMG_20151123_165831.jpg

 photo IMG_20151125_172611.jpg

Tarkoituksenani oli ottaa Nizzan-reissulle mukaan järkkäri, mutta lopulta unohdin sen niin kuin on käynyt monen muunkin matkan kohdalla. Turvauduin siis tälläkin kertaa kännykkäkameraan – eikä se oikeastaan noin hyvässä valossa mitään haitannut.

Mielestäni Instagram on hyvä kaveri kännykkään käyttävälle matkaajalle. Olen nimittäin monesti huomannut – ja huomasin tälläkin reissulla – että heikon hotelli-wifin kautta Facebookiin tai Photobucketiin kuvien lataaminen voi olla tuskaisen hidasta, mutta Instagram pelittää tehokkaasti myös silloin.

Instagramissa lomamuistoja pääsee jakamaan melkein reaaliajassa – jos haluaa. Jälkikäteen on ainakin kiva selata omia lempiotoksia yhdestä paikasta.

Tämä postaus on osa jokaisen kuun ensimmäisenä torstaina vietettävää Instagram Travel Thursday -blogitempausta. Suomessa kampanjaa emännöivät vielä nyt joulukuussa Destination Unknown -blogin Satu, Kaukokaipuu-blogin Nella ja Veera Bianca. Voit lukea lisää kampanjasta muun muassa Sadun blogista.

Pitäisikö pelätä?

En muista kertaakaan ennen tätä aamua jännittäneeni lentokoneeseen nousua.  En pelkää koneen törmäävän Alppeihin, enkä jaksa maalailla uhkakuvia koneen kaappaavista terroristeista.

En ainakaan tavallisesti.

Nyt Keski-Euroopassa tilanne on kuitenkin tavallisesta poikkeava, ja koska asun vain muutaman tunnin matkan päässä alueen merkittävimmistä kaupungeista, epävarmuus tulee iholle.

Kun kuulin Pariisin terrori-iskuista, ensimmäinen ajatukseni oli valtava epäusko. Seuraavana tuli kuristava pelon tunne.

Tunne meni kuitenkin nopeasti ohi. Yksittäistapaus, vaikkakin aivan valtavan järkyttävä. Koskaan ei voi tietää, milloin ja missä räjähtää seuraavaksi, ei vaikka miten ennakoisi ja virittelisi foliohattuja. Terveen järjen käyttäminen on fiksua, mutta pelkääminen lopulta aika turhaa.

Järkeilevistä ajatuksistani huolimatta Ranskaan lähtö alkoi jännittää paria päivää ennen matkalle lähtöä. Ei koskaan pitäisi lukea anonyymien uhkakuvien maalailua ja spekulointeja netissä…

Ranskassa turvallisuusvalmius on tänä vuonna tehtyjen iskujen vuoksi korkeimmalla tasollaan ja passia kannattaa nyt pitää mukana kaupungilla liikkuessa, sillä poliisi saattaa vaatia ohikulkijoita tarkistamaan henkilöllisyytensä.

Tänään Belgiassa Brysselin alueella nostettiin terrorismin uhkataso korkeimmilleen. Yleisötapahtumia on peruttu ja lehtitietojen perusteella Brysselin katukuva näyttää autioituneelta.

Viime lauantaina käydessäni naapurikaupungissani Haagissa valtavat poliisilaumat pistivät silmään ja tänään Schipholilla syynättiin laukkuja paljon tavallistakin tarkemmin, vaikka Hollannissa erityisestä terrorismin uhkasta ei ole ollutkaan puhetta.

Niinpä aamulla lentokoneessa kieltämättä hieman jännitti. Ihmetytti aivan olemattomat asiat, kuten lentoemännän kuulutus siitä, että neljän matkustajan pitäisi ottaa yhteyttä matkustamohenkilökuntaan, ja vierustoveri, joka ei laittanut reppuaan penkin alle vaan nukkui se sylissään.

Pelko ja epävarmuus ovat luonnollisia tunteita, mutta auttavatko ne mitään? Väittäisin, että tuskin. Talouselämän haastattelema professori Jaakko Hämeen-Anttila muistutti tällä viikolla fiksusti, että terrori-iskuissa ei ole mitään muuta uutta kuin korkeintaan Ranskan joutuminen niiden kohteeksi, eivätkä Pariisin iskut tuoneet tullessaan mitään uutta käännettä.

On hyvä, että viranomaiset pyrkivät suojelemaan kansalaisiaan ja matkailijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka se luo myös epävarmuuden ilmapiiriä, ennen kaikkea sen pitäisi mielestäni saada aikaan turvallisuuden tunnetta.

Nyt olemme perillä Nizzassa, yhdessä Ranskan suurimmista kaupungeista. Ja täällä kaikki vaikuttaa aivan tavalliselta, ihan turvalliselta. Aurinko paistaa, Välimeri kimaltaa, palmupuut huojuvat ja meikäläisen ranska on surkeaa. Ehkä se on illuusio, ehkä vain sitä, millaista elämä Länsi-Euroopassa oikeasti edelleen on.

image