Miksi Hollannissa hallituksen muodostus kesti yli puoli vuotta?

Muistatteko, kun Suomen vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Kataisen sikspäkkihallitusta koitettiin kasata peräti pari kuukautta ennen kuin hallitusneuvottelut saatiin päätökseen?

Mediassa kauhisteltiin, miten neuvottelut venyivät ja olivat muun muassa MTV:n mukaan riitaisat ja dramaattiset.

Muuta Hollantiin, niin jotkut parin kuukauden hallitusneuvottelut eivät tunnukaan yhtäkkiä missään.

binnenhof3

Alankomaiden uusi – ja vanha – pääministeri Mark Rutte ilmoitti eilen, että hallitusneuvottelut on saatu päätökseen.

Eihän siinä mennytkään kuin vajaat seitsemän kuukautta, tarkalleen ottaen 209 päivää. Ennen maaliskuussa pidettyjä vaaleja opin, että täällä hallitusneuvottelut kestävät perinteisesti pitkään, mutta nyt niissä meni ennätyksellisen kauan jopa paikallisilla mittareilla.

Iso syy pitkittyneille neuvotteluille on toki se, että Hollannissa suuret puolueet ovat käytännössä kadonneet. Rutten oikeistoliberaali puolue VVD oli vaalien suurin: sen kannatus oli 21,3 prosenttia. Kaikki muut puolueet saivat alle 15 prosenttia äänistä.

Kun neuvottelupöydässä on monta keskisuurta ja keskenään erilaista puoluetta, sopuun on hankala päästä.

Vaalivoittajiin lukeutunut vihervasemmistolainen Groenlinks jäi neuvotteluista pois jo kesällä, koska muiden mahdollisten hallituspuolueiden maahanmuuttopolitiikka ei sopinut sille. Nyt hallituksessa on kaksi liberaalipuoluetta ja kaksi konservatiivista kristillistä pienpuoluetta, jotka ovat jauhaneet keskenään iäisyyden esimerkiksi juuri maahanmuutosta ja eutanasiasta.

binnenhof1

Väittäisin silti, että yksi isoimmista syistä neuvotteluiden venymiseen on kulttuurinen: jos Ruotsissa diskuteerataan, niin kyllä Hollannissakin osataan!

Hollannissa jokaisen mielipide pitää kuulla ja joka asia pitää varmasti tarkastella jokaisesta mahdollisesta kulmasta, yleensä varmuuden vuoksi moneen otteeseen. Kun kaikki mahdolliset ja täysin tyhjänpäiväisetkin mielipiteet on otettu huomioon, voidaan pikkuhiljaa alkaa yrittää tehdä päätöksiä.

Jos Suomessa toimittajana opin, ettei tyhmiä kysymyksiä pidä hävetä, täällä olen alkanut ajatella, ettei liian pöljänkuuloisia mielipiteitä olekaan. Pikemminkin päinvastoin: jos olet kokouksessa tai luokkahuoneessa hiljaa, olet muiden mielestä vähän yksinkertainen. Aina on siis parempi sanoa jotain, ihan sama onko sanomassasi kauheasti sisältöä.

Hyvää hollantilaisessa systeemissä on se, että jokainen uskaltaa varmasti sanoa näkemyksensä. On vapauttavaa, kun energiaa ei kulu sen miettimiseen, pidetäänkö minua idioottina, kun kysyn tällaista. Pikkuisena haittapuolena on kuitenkin se, että joskus hommat voisivat edetä hiukkasen tehokkaamminkin.

Kuvissa esiintyy Binnenhofin alue Haagissa, joka on hollantilaisen politiikan ydintä: siellä kokoontuu muun muassa Alankomaiden edustajainhuone.

Lepoa, lämmintä juotavaa ja Euroopan parasta terveydenhuoltoa

Aamulla herätessäni keuhkoissani tuntuu painetta. Yskittää, ja hengitys kulkee tavallista vaikeammin.

Olen seitsemättä päivää kuumeessa, mutta vasta edellispäivänä lämpö on noussut reippaasti yli 38 asteen. Olen koko viikon kuvitellut potevani tavallista flunssaa, mutta kun tauti ei ala taittua vaan pikemminkin pahenee, alan uskoa, että on parempi sittenkin vääntäytyä lääkäriin.

Koska on lauantaiaamu, omalääkärini ei ole töissä. Soitan sairaalapäivystykseen. Haagin alueella päivystäviä sairaaloita on useampi, joista potilas ohjataan lähimpään.

Jonotan puhelimessa parikymmentä minuuttia, sillä vaivani ei tietenkään ole henkeä uhkaava. Luultavasti keuhkoputkentulehdus tai keuhkokuume, joita minulla on astmaattikkona ollut aiemminkin.

Kun pääsen juttelemaan hoitajalle, seuraa samantyyppinen kysymyslista kuin Suomessakin, vain paljon pidempi. Mitä oireita sinulla on? Milloin ne alkoivat? Kuinka paljon on kuumetta?

Mutta myös: Yskitkö verta? (En onneksi.) Saatko pään rintakehään? (Öö, tota, oota mä testaan… Joo!) Mitä haluat saada selville lääkärissä? (Vähän ööh tämäkin, mutta haluaisin toisaalta olla kärpäsenä katossa kuulemassa ihmisten selityksiä.)

Saan ajan – puolen tunnin päähän. Meilahden päivystyksessä joskus tuntikausia vatsataudissa istuneena olen melkein varma, että hoitaja sanoo kellonajan vahingossa väärin: miten siellä muka voi olla vapaa aika jo puolen tunnin päässä?

Mutta oikein se meni. Tulee kiire vaihtamaan yöpaita pois päältä ja googlaamaan, missä koko sairaala on.

alkusyksy3

Säädeltyä kilpailua

Hollantilaista terveydenhuoltojärjestelmää on uudistettu reippaasti 2000-luvulla. Merkittävin, sairasvakuutuksiin liittyvä uudistus tapahtui vuonna 2006. Sen tarkoituksena oli muun muassa tehostaa terveydenhuoltoa: parempaa hoitoa kohtuuhintaan.

Nykyinen vakuutusjärjestelmä perustuu säädeltyyn kilpailuun. Potilaan kannalta keskeisintä lienee se, että hän voi vapaasti itse valita vakuutusyhtiönsä, mutta sairasvakuutus on pakko olla.

Vakuutusten hinnat ovat säädeltyjä, mikä tarkoittaa sitä, että peruspaketti maksaa kaikkialla noin 100 euroa kuussa. Valtio maksaa kuitenkin suurimman osan vakuutuksesta pienituloisille.

Perusvakuutuspakettiin sisältyvät hoitokäynnit ja reseptilääkkeet, mutta vakuutuksessa on vuosittainen omavastuu (tänä vuonna 385 euroa). Peruspaketin lisäksi voi halutessaan hankkia esimerkiksi hammashoidon tai silmälasit ja piilolinssit kattavan vakuutuksen.

Vakuutusyhtiöiden on pakko hyväksyä kaikki halukkaat asiakkaikseen, eivätkä ne saa rahastaa enempää esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvilta asiakkailta, kuten vanhuksilta tai ihmisiltä, joilla on perussairauksia.

Potilaat saavat itse valita omalääkärinsä ja vapaasti vaihtaa sitä silloin kuin haluavat. Lääkäriasemat ovat yksityisiä, ja omalääkärille saa olla matkaa korkeintaan 15 minuuttia (tässä maassa aivan kohtuullinen vaatimus).

alkusyksy1

alkusyksy2

Maa, jossa ei määräillä antibiootteja

Esimerkiksi tänä vuonna julkaistun Euro Health Consumer Indexin mukaan Hollannissa on Euroopan paras terveydenhuolto. Kun aiheesta julkaistiin uutinen paikallisen “ekspattilehden” Dutch Newsin sivuilla, se tuntui olevan yleinen naurunaihe. Täällähän sanotaan vaan aina, kun soittaa lääkäriin, että lepää ja juo lämmintä. Hahhah!

Facebook-keskusteluiden perusteella monia kanssaulkkareita tuntuu kyrsivän lähinnä se, että Hollannissa saa antibioottikuurin hyvin harvoin: vain bakteerin aiheuttamiin infektioihin silloin, kun sille varmasti on tarve. Hollannissa käytetäänkin Euroopan vähiten antibiootteja, mistä itse ainakin olen superiloinen. Kuka niitä haluaisia huvikseen tai “varalta” popsia varsinkin, kun antibioottiresistenssi on oikeasti ihan hiton vakava ongelma.

Muutenkin olen ollut kaksi vuotta varsin tyytyväinen hollantilaiseen terveydenhuoltoon. Lääkäriin ja erikoislääkärillekin olen päässyt aina ja nopeasti silloin, kun on tarvinnut, astmaani on tarkkailtu paljon tiiviimmin kuin Suomessa, reseptilääkkeistä voi lähettää uusintapyynnön netissä ja reseptit kulkeutuvat sähköisesti lähiapteekkiin.

Tietenkin näkemykseni on erittäin subjektiivinen, enkä ole hyväkuntoisena, terveenä ja lapsettomana kolmekymppisenä nähnyt terveydenhuollosta kuin pintaraapaisun. Varmasti siinä on huonojakin puolia, ja esimerkiksi Suomessa toiminee paremmin esimerkiksi lasten hammashoito, jossa jokainen lapsi perhetaustastaan riippumatta käy hammaslääkärissä. En ole myöskään varauksetta hollantilaisten suosimien kotisynnytysten kannattaja.

Mutta kun tarkastelen asiaa ihan vain itsekkään omasta, perusterveydenhuoltoa kuormittavasta näkökulmastani, olen sitä mieltä, että täkäläinen systeemi on kokeilemistani ja kuulemistani paras.

alkusyksy4

Lepoa – ja antibioottikuuri

Myöhästyn lääkäristä muutaman minuutin, mutta pääsen silti vastaanotolle melkein heti ilmoittautumisen jälkeen. Verikokeista selviää, että tulehdusarvoni huitelevat selvästi tavallista korkeammalla, eli minulla on aika pahaksi äitynyt bakteeri-infektio, ilmeisesti juuri se uumoilemani keuhkokuume.

Lääkäri kirjoittaa antibioottireseptin, ja lähden noutamaan lääkettä apteekista. Seuraavien päivien suunnitelma: lepoa, lämmintä juomaa ja kolme kertaa päivässä amoksisilliiniä.

Kysymys muille (nykyisille tai entisille) ulkosuomalaisille: miten terveydenhuolto toimii sinun asuinmaassasi?

Kuvat liittyvät tarinaan vain siten, että samalla, kun ulkona näytti viime viikolla tältä, minä makasin petipotilaana muutamaa lyhyttä ja pakollista ulkoilureissua lukuun ottamatta. Nöööy!