Muutama sana Kreikan tilanteesta sekä hotelliesittely Syrokselta

Vaikken ole ollut Kreikassa vuoteen, viime aikoina ajatukseni ovat pyörineet siellä melkein päivittäin. Tarkoituksenani ei ole avautua blogissani sen kummemmin taloudesta tai politiikasta, mutta koska tämä aihe liippaa läheltä matkailua, teen nyt pienen poikkeuksen.

Talouskriisi on kestänyt Kreikassa jo miltei kuusi vuotta, mutta kuten kuka tahansa uutisia lukeva tietää, tänä kesänä tilanne on taas kärjistynyt. Tapahtuu Ateenassa ja Brysselin neuvottelupöydissä mitä tahansa, matkailu Kreikkaan on kuitenkin ainakin tähän saakka ollut ongelmatonta.

Paras tapa auttaa tavallisia kreikkalaisia on matkustaa Kreikkaan ja tukea paikallista elinkeinoa, niin kuin asia on toki ollut kaikkina näinä kriisivuosina. Jos mahdollista, nyt se on kuitenkin vieläkin tärkeämpää.

Kreikan taloudesta iso osa muodostuu matkailusta, ja turistien on helppo tukea rahoillaan suoraan paikallisia ihmisiä. Suosittelen lukemaan aiheesta kirjoituksen, joka julkaistiin hiljattain Guardianissa. Mainostan myös tätä Kauppalehti-kollegani tekemää mainiota juttua siitä, miten kriisi näkyy Kreikan lomasaarilla (vastaus: ei toistaiseksi oikein mitenkään, vaikka toki tilanne voi muuttua nopeastikin).

Kreikan nykyinen ja entinen poliittinen johto ovat tehneet valtavia virheitä, eivätkä maan velkojatkaan ole tässä hommassa ansainneet puhtaita papereita. Tavallisia kreikkalaisia kohtaan kriisi, epävarmuus, kaksinaamainen politiikka ja se, etteivät he pääse omiin rahoihinsa käsiksi, on kuitenkin väärin.

Sen vuoksi kannustan teistä jokaista matkustamaan tänä vuonna Kreikkaan, tukemaan paikallisia yrityksiä ja viemään maahan euroja (ainakin tällä hetkellä mielellään käteisenä), mikäli se vain on mahdollista. Jokainen voittaa, sillä Kreikassa on lukematon määrä upeita lomakohteita.

 photo syrokselle1.jpg

 photo syrokselle2.jpg

Yksi niistä ihanista, mutta suomalaisten ja muiden ulkomaalaisten keskuudessa vähän tuntemattomammista kohteista on Syros. Syros kuuluu samaan saariryhmään kuin muun muassa Santorini, joskin noiden saarten välissä on aika pitkä matka. Laivamatka Ateenasta Syrokselle kestää noin neljä tuntia.

Kävin Syroksella viime kesänä, sillä ystäväpariskuntamme vietti siellä häitään. Sain etukäteen sellaisen neuvon, että jos haluaa uida ja ottaa aurinkoa, majoitus kannattaa varata pääkaupunki Ermoupolin sijaan jostain saaren rantakylistä. Niinpä päädyimme matkaseurani kanssa vajaaksi viikoksi Megas Gialosin kylään, pieneen Dora-nimiseen hotelliin, jota pyörittää – ylläripylläri – kreikkalainen vanha rouva nimeltään Dora.

Dora oli todella ystävällinen ja auttavainen emäntä. Hän muun muassa hankki meille vuokra-auton, joka tuotiin hotellille, ja pesi välissä pyykkejämme. Doran mies osallistui hotellin pyörittämiseen osa-aikaisemmin ja ilahtui silminnähden, kun pääsi englantia taitamattomana juttelemaan meidän kanssamme kreikkaa ja saksaa. Vaimo puhui erittäin hyvää englantia, joten asioiden hoitamisessa kielimuuria ei ollut.

 photo dora3.jpg

 photo dora1.jpg  photo dora8.jpg

Klassisilla valkoisella ja sinisellä maalattu Dora on ehdottomasti idyllisin hotelli, jossa olen Kreikassa asunut.  Kyseessä on huoneistohotelli, ja meidän asunnossamme oli makuu- ja kylpyhuoneiden lisäksi olohuone-keittiöyhdistelmä sekä terassi.

Ihastuin asuntoon heti, sillä vaikka rakennus oli vanha, se oli pidetty hyvässä kunnossa ja huoneet olivat puhtaat ja kauniisti sisustetut. Öisin paikka oli rauhallinen, sillä siellä asui meidän lisäksemme lähinnä kreikkalaisia ja brittiläisiä pariskuntia ja lapsiperheitä. Tarkkaa huonehintaa en enää muista, mutta suunnilleen 50 eurossa yöltä mentiin.

Kreikkalaisten budjettihotellien aamiaiset ovat aina hyvin yksinkertaisia: tarjolla on lähinnä paahtoleipää, muroja ja kahvia. Mutta kyllähän noillakin nälkä lähtee, ja aamiaishetkistä on jäänyt kiva muisto, kun sai syödä ulkosalla, joko hotellin yhteisellä tai oman huoneen terassilla.

 photo dora6.jpg

 photo dora5.jpg

 photo dora4.jpg

Megas Gialos, jossa Dora sijaitsee, on pikkuruinen kylä, jossa on vain pari ravintolaa. Siellä on kuitenkin paitsi upea hiekkaranta myös rauhallisempia ja pienempiä kivikkorantoja, joista lähin on aivan Doran vieressä. Iltaisin paikka on valosaasteen ulottumattomissa, minkä ansiosta kävimme siellä monta kertaa ihastelemassa tähtitaivasta ja jopa linnunrataa.

Jos kaipaa parempaa ravintolatarjontaa tai muuta menoa, kylästä pääsee bussilla Ermoupoliin 25-30 minuutissa ja pysäkki on aivan hotellin vieressä. Busseja kulkee puolille öin saakka.

Reissun jälkeen kirjoitin Dorasta arvion Tripadvisoriin, ja otsikoin sen sanoilla ”Great place for a relaxing holiday”. Juuri tuollaisena muistan paikan edelleen: rentoa rantalomaa kaipaavalle Megas Gialos ja Dora sopivat mainiosti, ja itse voisin hyvin mennä lomailemaan samaan paikkaan uudestaankin.

Ensimmäistä kertaa boutique-hotellissa: Casa Mozart

Teneriffan-talvemme päättyi reilut pari viikkoa sitten yhteen yöhön Gran Canarian pääkaupungissa Las Palmasissa. Ja se loppui mukavasti.

Varasin meille hotellin jo kuukautta ennen yöpymistä. Ajankohta oli lähellä karnevaalien päätöspäivää, joten pelkäsin hotellien olevan melko täysiä. Minulla oli lähtöpäivänä myös syntymäpäivä, minkä halusin kivan majapaikan. Niinpä sellaiseksi valikoitui Casa Mozart -niminen boutique-hotelli.

En ole aiemmin yöpynyt itseään boutique-hotelliksi nimittävässä paikassa, eikä se ollut nytkään varsinainen valintaperuste. Käsitehän on peräisin 1980-luvulta, ja sillä viitataan pieniin, korkeatasoisiin hotelleihin, jotka on sisustettu tietyn teeman mukaisesti.

Pikemminkin valkkasin hotellin Tripadvisorin arvioiden perusteella, koska ne olivat ylistäviä.

Hintakaan ei ollut aivan överi. Maksoimme hotelliyöstä yhteensä 90 euroa. Se on vähän enemmän kuin olen keskimäärin halukas pulittamaan, muttei erityisen kallis Las Palmasissa eikä missään nimessä liikaa silloin, kun hakee nimenomaan mukavaa yöpaikkaa. Koen myös saaneeni rahoilleni vastinetta.

 

Sijainti

Casa Mozart sijaitsee Santa Catalinan alueella, tarkemmin sanottuna Ciudad Jardínin kaupunginosassa. Santa Catalinan puistosta, johon laivayhtiön bussi meidät vei, matkaa hotellille oli pari kilometriä. Menimme sinne taksilla, sillä matkatavaroiden kanssa kävely olisi ollut tuskaista.

Onneksi olin kerrankin varautunut matkaan kunnolla ja ottanut kartasta kuvakaappauksen tablettiin, sillä taksikuskilla oli vaikeuksia löytää hotellia.

Casa Mozart on pienellä Calle Mozart -kadulla, jonka nimi ei sanonut taksikuskillemme mitään. Kartan avulla löysimme lopulta perille. Taksikuski oli vieläpä niin mukava, että sammutti Ciudad Jardíniin saapuessamme mittarin, kun ei itse osannut suoraan perille.

Myöhemmin iltapäivällä huomasimme, että sijainti oli tosi hyvä. Lähellä on muun muassa iso ostoskatu Calle José Mesa López sekä ravintoloita. Las Canterasin rantaan kävelee parissakymmenessä minuutissa.

 

 photo olohuone1.jpg  photo olohuone.jpg
 photo olohuone3.jpg

Aula ja ruokailuhuone

Hotellilla vastassa oli ystävällinen ja auttavainen Manuela, joka pyörittää hotellia. Koskaan aiemmin hotellin henkilökunta ei ole ottanut minua vastaan poskisuudelmin. Joku voisi kokea sen tungettelevaksi, mutta itse pidän tuollaisesta vieraanvaraisuudesta.

Manuela antoi meille kulkuohjeita sekä vinkkejä muutamasta kivasta ravintolasta. Niistä yhdessä, libanonilaisessa Los Cedrosissa, kävimme illallisella ja se oli todella kiva löytö.

Ihastuin heti hotellin aulan tai pikemminkin olohuoneen matkailuteemaiseen sisustukseen. Olohuoneen yhteydessä on myös ruokailuhuone, jossa tarjoillaan aamiainen. Muina aikoina sieltä saa ottaa vapaasti teetä ja kahvia.

 

 photo hotellihuone1.jpg  photo hotellihuone2.jpg
 photo parveke1.jpg  photo parveke2.jpg

Hotellihuone

Huoneemme oli talon toisessa kerroksessa. Se oli tilava ja viihtyisästi sisustettu. Huonekalut henkivät mennyttä aikaa ja huoneessa oli myös hauskoja yksityiskohtia, kuten yöpöydän trumpettikoriste.

Olin toivonut kahden hengen sänkyä twinbedien sijaan, mutta niitä ei ollut tarjolla. Se ei haitannut, sillä sängyt oli yhdistetty ilman, että niiden väliin jäi ikävän tuntoisia reunoja. En lopulta edes huomannut, että nukuimme erillisissä sängyissä. Vaikka sängyissä oli joustinpatjat, ne olivat jämäkät, ja minä ainakin nukuin hyvin.

Hotellihuoneessa oli myös oma, tilava parveke kalusteineen. Näkymä oli osittain rakennustyömaalle, joten se olisi voinut olla parempikin, mutta työmaan meteli ei ainakaan meitä häirinnyt, kun heräsimme jo ennen puolta kahdeksaa.

 

 photo kylpyhuone2.jpg  photo kylpyhuone1.jpg

Kylpyhuone

Yritän olla hehkuttamatta liikaa, sillä inhoan eri asioista tehtyjä arvioita, joista puuttuu kriittisyys.

Hehkutuksen välttely on kuitenkin vaikeaa, kun jopa huoneemme kylppäri oli aivan pohjoismaiset standardit täyttävä. Suihku oli eristetty lasiseinällä ja lattiassa oli kaato! Ei siis tarvinnut ärsyyntyä homeenhajuisesta suihkuverhosta, ahtaasta suihkukopista tai siitä, että lattia muuttuu pesulla käydessä kahluualtaaksi.

Kylppäri oli muutenkin oikein siisti ja tarjolla oli perushygieniatarvikkeet (joille yritin pitkään keksiä parempaa suomenkielistä nimeä – anyone?!)

 

Aamiainen

Manuela kysyi meiltä jo sisäänkirjautumisen yhteydessä, monelta haluamme syödä aamiaista. Tavallisesti harmittaisi vähän päättää asiasta etukäteen, mutta nyt se ei haitannut, kun lentomme lähti jo ennen puoltapäivää. Kysymys on sitä paitsi aivan oikeutettu hotellissa, jossa on viisi huonetta.

Koska menimme aamiaiselle puoli kahdeksalta, saimme syödä melko rauhassa. Seuranamme oli ainoastaan espanjalainen mies, joka oli ilmeisesti työmatkalla. Se oli mukavaa, sillä ruokailutila oli melko pieni eikä ainakaan tämä suomalainen ole seurallisimmillaan ennen aamukahvia. Sen vuoksi en jaksanut ottaa kuviakaan.

Osa aamiaisherkuista oli tarjolla noutopöydässä, mutta esimerkiksi juustot, makkarat ja kahvit tarjoiltiin pöytään. Siitäkin on pakko antaa plussaa, sillä Etelä-Euroopassa näkee aika monesti hikoilevia juustoviipaleita.

Jäin kaipaamaan suurempaa hedelmä- ja murovalikoimaa, mutta ei mulla nälkä jäänyt ja hotellin kokoon suhteutettuna valikoima oli mainio.

Oletteko te koskaan yöpyneet boutique-hotelleissa?

 

 

Matkalla Ateenaan

Tätä päivää olen odottanut viime kesästä saakka.

Saimme jo elokuun lopussa epävirallisen kutsun ystäväpariskuntamme Syroksen saarella vietettäviin häihin, ja olen siitä saakka tiennyt, että tämä heinäkuu vietetään suurimmaksi osaksi Kreikassa. Lennot ostimme alkukeväästä, jolloin päivitin Facebookiin hieman sarkastisesti, että jee, enää (muistaakseni) 18 viikkoa Ateenaan.

Aika kuluu vauhdilla. Nyt istun lentokoneessa ja Norwegianin langaton nettiyhteys raksuttaa yhtä nopeasti kuin lapsuudenkotini modeemiyhteys reilut kymmenen vuotta sitten. Mutta toimii kuitenkin.

En ole käynyt entisissä asuinpaikoissani Rodoksella ja Ateenassa sitten vuoden 2011. Nyt ehdimme viettää aikaa molemmissa: Rodokselle suuntaamme jo tänä iltana ja olemme siellä kymmenen päivää. Ateenassa vietämme pari yötä ja Syroksella, jossa en ole aiemmin käynyt, melkein viikon.

En muista, milloin olisin viimeksi ollut mistään näin innoissani – ja samaan aikaan hermostunut. Ainakin viimeisen viikon olen nähnyt unia ja painajaisia Kreikasta, kerran on muun muassa nukuttu pommiin lennolta ja lähdetty kentälle ilman passia. Jännittää myös nähdä vanhat, tutut paikat ja ystävät, ja esitellä niitä ja heitä ensimmäistä kertaa poikaystävälle.

Lähtöön liittyvät painajaiset jäivät onneksi tälläkin kertaa toteutumatta. Koska lento lähti jo puoli seitsemältä, vietimme ensimmäistä kertaa ikinä yön lentokenttähotellissa, Glossa, ja se oli mahtava aloitus lomalle.

Kävimme illalla tekemässä tsekkauksen terminaalissa. Sen jälkeen kirjauduimme hotelliin ja tilasimme herätyksen viideksi, eli puolitoista tuntia ennen lähtöä.

Aamulla ylös, rinkka selkään, check-out, pari kerrosta hissillä ylös ja laukku baggage droppiin. Turvatarkastuksen jälkeen ehdimme vielä rauhassa nautiskella huonehintaan kuuluneen croissant-kahvi-mehuaamupalan Helsinki-Vantaan suosikkikahvilassani Cafe Alvarissa. Sitten hypättiin jo koneeseen.

Glon huone oli oikea tilaihme. Sinne mahtui näppärästi parisänky, iso telkkari, vessa ja suihku, vaikka se oli ehkä pienin hotellihuone, jossa olen koskaan asunut. Valitsimme sen sijainnin vuoksi, sillä halusimme, että hotelli on lentokentällä eikä vain sen lähistöllä.

En maksaisi lentokenttähotellista, jos lentoni lähtisi inhimilliseen kellonaikaan ja kentälle pääsisi bussilla, mutta nyt lähtö oli juuri sellaiseen aikaan, että meiltä ei olisi edes päässyt perille bussilla, ellei olisi mennyt kentälle reilusti etuajassa. Eikä se oikein houkuta keskellä yötä.

Kuvia en pysty lisäämään tähän postaukseen, mutta yhden jutun lupaan: ensi kerralla palataan ihanista Kreikan maisemista. Kalo savvatokiriaki se olous (eli hyvää viikonloppua kaikille)!

GLO Hotel Airport, Terminaali 2 – Helsinki-Vantaan lentoasema, www.glohotels.fi

Arvio: Långvikin kylpylähotelli

Viime viikonlopun miniloma ei päättynyt Hankoon. Menimme nimittäin vielä yöksi Kirkkonummelle Långvikiin.

Ennen kuin lähdimme ajelemaan kotoa kohti Hankoa, yritin googletella sieltä hotellia. Tietenkään Suomen ykköskesäkaupungista ei sellaista saa näin lyhyellä varoajalla, mutta jostain tuli vastaan Långvik.

Långvik on juuri sellainen kohde, jolle vielä pari vuotta sitten vähän naureskelin. Silloin tuntui kovin persoonattomalta ja tylsältä ajatukselta lähteä johonkin naapuripitäjän kylpylähotelliin lomailemaan.

Ehkä se on vähän persoonatonta edelleen, mutta myös aika rentouttavaa. Niin kuin Marinella on #suomiretki-kampanjallaan osoittanut, irtioton ei tarvitse aina olla kaukana.

Sijainti

Långvik ei tosiaan ole kaukana Helsingistä vaan puolen tunnin ajomatkan päässä.

Valitettavasti muulla kuin omalla autolla sinne tuntuu kuitenkin pääsevän aika huonosti. Nopealla selvittelyllä en keksinyt, miten koko matkaa taittaisi julkisilla, sillä Långvik on aika metsän keskellä.

Kirkkonummen asemalta matkaa on kuitenkin vain reilut kymmenen minuuttia, eli junamatkaa voi jatkaa taksilla. Lisäksi Långvikin hotellilla on yhteistyökumppanina Helsinki Limo -niminen yhtiö, joka järjestää kyytejä pääkaupungista hotellille erinäköisillä ja -kokoisilla autoilla.

Ensivaikutelmia

Ensimmäinen ajatus Långvikin hotellista oli melkein unenomainen.

Paikka oli tosi rauhallinen, ja heti huomasi, että kyseessä on nimenomaan aikuiseen makuun sopiva kylpylä. Hotellivieraista suurin osa näytti olevan nuoria pariskuntia, ja mahtuipa joukkoon yksi polttareita viettävä tyttöporukkakin.

Hotellihuoneeseen päästyämme ilahduimme suuresti, kun sänky olikin parivuode. Varausjärjestelmä oli nimittäin näyttänyt, että jäljellä olisi ollut vain kahden erillisen vuoteen huoneita, mikä vähän harmitti etukäteen.

Huone oli muutenkin siisti ja tyynyt sopivan kuohkeita. Eikä kokolattiamattoja – siitä kiitos!

Meidän huoneessamme oli merinäköala. Se maksoi parikymppiä halvinta huonetta enemmän, mutta näkymä ikkunasta päihitti kyllä toisella puolella olleen parkkipaikkamiljöön.

Kylpylä

Vaikka olimme perillä vasta iltaseitsemän maissa, ehdimme piipahtaa allasosastolla ennen sen sulkeutumista.

Ensimmäinen ajatus oli, että hitto, mikä sokkelo. Opasteita oli heikosti, minkä vuoksi emme alkuun edes tienneet, missä kerroksessa allasosasto on (vastaus: ensimmäisessä, kun respa taas on toisessa kerroksessa).

Myös itse allasosasto oli labyrinttimainen, joten sen hahmottamiseen meni hetki. Muuten paikka oli kyllä hieno. Toisin kuin lapsille sopivista kylpylöistä, Långvikista löytyy oikea uima-allas ja sen lisäksi pari poreallasta sekä kylmäallas.

Porealtaaseen voi ostaa skumppalasillisen viereisestä jacuzzi-baarista. Lämmittely onnistuu takan ääressä – aika jees.

Syöminen

Yksi hotellin parhaista puolista oli mielestäni sen brunssimaisen monipuolinen buffet-aamupala. Se myös tarjoillaan viikonloppuisin melkein brunssiaikaan, aina kahteentoista saakka.

Rakastan hotelliaamupaloja mutta myös nukkumista ilman herätyskelloa. Tuntuikin tosi kivalta, että puoli kymmeneltä heräämisen jälkeen ehti vielä hyvin saunoa ja käydä syömässä ennen check-outia.

Illalla testaamamme hotellin a la carte -ravintola Långvik Bistro sen sijaan oli pieni pettymys, sillä hinta–laatu-suhde ei aivan kohdannut. Kyseessä on toki fine dining -ravintola, mutta siinä vaiheessa kun viinin hinta lähentelee luokkaa euron per senttilitra, jossain saattaa olla vähän ilmaa.

Joka tapauksessa ruoka oli maittavaa ja palvelukin hyvää, ja sehän on lopulta tärkeintä.

Långvik Congress Wellness Hotel, Tanskarlantie 9 – Kirkkonummi, www.langvik.fi

Parhaat halpismajapaikat top 5

Minun ja Lonely Planetin näkemykset ”siististä perushuoneesta” ovat poikenneet useammin kuin kerran, eikä Hostelworldinkaan arvosteluihin voi aina luottaa – oli sitten kyse kehuista tai haukuista.

Mielipiteeni voi poiketa paljon myös teidän näkemyksistänne, mutta asuttuani Roomassa ehdottomasti parhaassa hostellissa ikinä päätin silti jakaa kanssanne kaikkien aikojen lempimajapaikkani. Osan niistä olen löytänyt matkaoppaiden tai hostelliarvosteluiden avulla, mutta toiset taas täysin summan mutikassa.

Kuvat liittyvät jollain tapaa kyseisiin mestoihin tai edes kyliin, joissa ne sijaitsevat.

5. Hotel Ilios, Thessaloniki, Kreikka (kokemus lokakuulta 2009)

Kreikassa asuessani ja lomaillessani olen ehtinyt testata useamman edullisen hotellin myös maan toiseksi suurimmasta kaupungista. Thessalonikissa budjettihotelleista on melkein runsauden pulaa, ja suuri osa niistä sijaitsee Egnatias-pääkadun varrella tai sen läheisyydessä. Oman kokemukseni mukaan Ilios on hinta-laatusuhteeltaan kaikista paras.

Booking.comin mukaan Ilios on yhden tähden hotelli, mutta minusta se ansaitsi vielä pari tähtöstä enemmän. Huoneet ovat siistejä, hyväkuntoisia ja kohtuullisen kokoisia. Mikä oleellisinta, Ilioksen huonehinta on selvästi halvempi kuin monessa naapurihotellissa.

Kuten suurin osa muistakin Egnatiaksen hotelleista, myös Ilios on noin vartin kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Kun lähtee tallustamaan toiseen suuntaan, pääsee samassa ajassa rautatieasemalle, josta voi matkata esimerkiksi Ateenaan tai Istanbuliin. Myös lentokenttäbussi pysähtyy hotellin edessä.

Hotel Ilios, Egnatias 27, Thessaloniki – ei toimivia nettisivuja

4. Pans Place Guesthouse, Vang Vieng, Laos (kokemus tammikuulta 2013)

Vietimme vuosi sitten poikaystäväni kanssa reilun kuukauden Thaimaassa ja Laosissa, ja Pans Place oli yksi niistä lukuisista majapaikoista, joihin tutustuimme matkan aikana. Asuimme hostellissa kolme yötä, ja vaikka se ei yleisesti ottaen ole kovin erikoinen paikka, hinta-laatusuhteeltaan se jää vertaansa vaille.

Länkkärille Laosissa asuminen on aina halpaa, mutta Pans Place oli ainakin vielä meidän reissumme aikana erityisen edullinen: privahuoneemme omalla kylpyhuoneella maksoi viitisen euroa yöltä, ja kyseessä oli siis koko huoneen hinta. Vessa ja tyynyt eivät olleet reissun loistokkaimmat, mitä ei voinut odottaakaan, mutta eivät ne olleet pahimmastakaan päästä.

Valopilkkuja oli monia. Hostellia pyörittää vanhempi laosilais-englantilainen pariskunta, ja monen viikon reissaamisen jälkeen asiointi äidinkielenään englantia puhuvan mukavan herrasmiehen kanssa tuntui lähes ylelliseltä. Sängyt oli pedattu hellyyttävillä nallekuvioisilla lakanoilla (minulta saa aina pisteitä tällaisesta!), ja takapihalla pystyi ottamaan lungisti riippumatossa. Vang Vieng on pieni kylä, josta hostellin osoite kertoo kaiken oleellisen. Siispä myös Pans Place on kävelymatkan päässä ihan kaikesta.

Pans Place, Main Street, Vang Vieng – facebook.com/pansplacevangvieng

3. Udee, Bangkok, Thaimaa (kokemus joulukuulta 2012)

Udeen sijainti ei ole Bangkokin paras mahdollinen, koska Saphan Khwain Skytrain-pysäkille on vartin kävelymatka. Moni asia kuitenkin kompensoi niin paljon, että Udeesta tuli minun ja poikaystäväni lempihostelli Bangkokissa.

Udee ei varmasti ole Bangkokin halvin hostelli, mutta ainakin minä maksan mielelläni erityisen siisteistä huoneista sekä avuliaisuudesta ja ystävällisyydestä, joiden esteeksi ei riitä edes korkea kielimuuri. Yksinkertainen aamupala muroine ja leipineen kuuluu hintaan.

Ehkä parasta koko hotellissa on sen ihana puutarhamainen patioalue, jossa on iltaisin niin rauhallista, että gekon ääntelyn kuulee selvästi. Lähistön hierontapaikasta sain koko reissun parhaan jalkahieronnan selvästi edullisemmin kuin mistään muualta Thaimaasta (okei – ei sitä ole hinnalla pilattu muuallakaan).

Udee Bangkok, 49 Pradiphat Soi 19, Samsennai, Phayathai, Bangkok – udeebangkok.com

2. Hatters Hostel, Liverpool, Englanti (kokemus huhtikuulta 2010)

Vierailin ystäväni kanssa Liverpoolissa pääsiäislomalla melkein neljä vuotta sitten, ja yöpyisin Hatters Hostelissa koska vain uudelleen. Hostellihuone oli sopivan kokoinen sekä todella siisti, ja hotelliin verrattuna sieltä puuttui ainostaan televisio. Respa palveli meitä ystävällisesti ja lainasi adapterin sekä pyyhkeet. Vaikka kolmepäiväinen lomamme ajoittui huhtikuun alkuun, huoneessa ei tarvinnut palella ja aamuisin tarjolla oli ilmainen aamupala.

Liverpoolin keskusta on melko pieni, ja Hatters Hostelilta on kävelymatka niin kauppakeskuksiin, ravintoloihin kuin Beatles-museoon.

Hatters Hostel Liverpool, 56-60 Mount Pleasant, Liverpool – hattersgroup.com

1. Night & Day Hostel, Rooma, Italia (kokemus marraskuulta 2013)

Varasin huoneen Night & Daysta yksinkertaisesti Hostelworldin ylistävien arvioiden ansiosta. Niissä kehuttiin paikan omistajaa, italialaista Monicaa maasta taivaisiin, eikä todellakaan turhaan.

Melkein kaikissa hostelleissa reissaaja saa kysyessään apua ja neuvoja, mutta Monica tarjoaa niitä kysymättäkin. Hän tekee käsittääkseni jokaiselle ensimmäistä kertaa Roomassa matkustavalle asiakkaalleen kartan tärkeistä nähtävyyksistä ja siitä, miten niihin pääsee helpoiten. Lisäksi häneltä saa aimokasan ravintolasuosituksia – provisio mielessä tai ei, mutta minua ne ainakin hyödyttivät valtavasti ja testaamissani paikoissa ruoka oli hyvää.

Ilman ystävällistä emäntääkin Night & Day on omaa luokkaansa. Majapaikka muistuttaa enemmän isoa asuntoa kuin hostellia, ja olisin voinut jäädä vaikka asumaan kauniisti sisustettuun huoneeseeni. Ainoa miinuspuoli oli, että kuten yleensäkin eteläeurooppalaisissa taloissa talvella, siellä oli hieman vilpoista. Hostelli oli kuitenkin varautunut tähän useammalla huovalla, ja pysyin lämpimänä myös öisin.

Night & Dayn italialainen pulla-kahviaamupala tarjoillaan läheisessä kahvilassa, eikä sen ajankohtaa ole rajoitettu. Hostelli on Barberinin metroaseman lähellä, mutta itse kuljin lähes joka paikkaan kävellen. Läheisimpiä nähtävyyksiä ovat Espanjalaiset portaat ja Fontana di Trevi.

Night and Day, Via Rasella 131, Rooma – nightanddayplace.com

Mitkä ovat olleet teidän budjettimatkojenne majoitushelmiä?