Näin haet opiskelemaan psykologiaa Leideniin, osa 1

Tuntuu vähän hassulta aloittaa jorinat Hollannissa opiskelusta hakuprosessista, kun en ole vielä edes kertonut, millaista täällä opiskeleminen on.

Siinä mielessä tämä on kuitenkin järkevää, että a) psykologia, jota pääaineenani luen, on myös Suomessa hyvin suosittu opiskeluala b) olisin itse tänne hakiessani toivonut, että löytäisin jostain hakuprosessista lisätietoa ja c) jos haluaa lähteä opiskelemaan psykaa Leidenin yliopistoon jo ensi vuonna, kannattaa pikkuhiljaa toimia.

Leidenissä ei ole käytössä suomalaistyyppistä pääsykoetta, niin kuin ei ole Hollannissa tavallisesti muutenkaan. Toisaalta englanninkieliseen kandiohjelmaan eli IBP:lle ei pääse opiskelemaan suoraankaan. Siksi ajattelinkin nyt hieman valottaa, mitä kaikkea hakuprosessiin kuuluu. Kaikki hakuvaatimukset ovat nähtävissä täällä, joten keskityn itse kertomaan, miten prosessi käytännössä meni ja mitä sen aikana kannattaa huomioida.

Ensi vuoden haun deadline on 15. helmikuuta, ja ennen sitä pitää saada kerättyä jos jonkinlaista paperia ja todistusta. Koska hommaan liittyy monta erillistä osaa, olen jakanut tarinat useampaan kirjoitukseen. Aloitan kielikokeesta, sillä jos joutuu sen tekemään, se kannattaa hoitaa pois alta ensimmäisenä.

2015-09-27%2012.57.49%201

2015-09-27%2012.59.49%201

Minulle on edelleen vähän epäselvää, voiko yliopisto oikeasti vaatia kielikoetta, jos on kirjoittanut pitkän englannin suomalaisessa lukiossa. Yliopiston sivuilla kuitenkin sanotaan, että kielikoe on tarpeeton ainoastaan silloin kun on käynyt lukion englanninkielisessä maassa tai muuten englanniksi (esimerkiksi IB-lukio) tai on suorittanut hollantilaisen ylioppilastutkinnon. Muussa tapauksessa riittävän kielitaidon voi osoittaa tekemällä IELTS-, TOEFL- tai Cambridge-kielikokeen.

Itse tein hakua varten IELTS-kokeen, joita järjestää Helsingissä Finnbrit. Kokeeseen kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin, sillä halukkaita osallistujia on paljon. Muistaakseni sain itse vapaan ajan vasta noin kahden kuukauden päähän ilmoittautumisesta. Kielikoe maksoi parisataa euroa.

Vaikka englannin kielioppi ei kuulu vahvuuksiini ja kirjoitin aikanaan pitkästä enkusta pelkän C:n, en tieteenkään saanut opiskeltua kokeeseen etukäteen. Edellisenä iltana panikoin poikaystävälleni, etten mene koko kokeeseen. Onneksi hän pakotti yrittämään, sillä vaikka koe oli vaativa, mitenkään mahdoton se ei ollut.

2015-09-07%2006.08.34%201

2015-09-07%2006.08.49%201

Rakenteeltaan IELTS muistuttaa yo-koetta. Siinä on luetunymmärtämistä, kuullunymmärrystä ja kirjoittamista. Niiden lisäksi on suullinen koe. Esimerkkimateriaalia kokeista löytyy täältä!

Aikaa tehtävien huolella tekemiseen on niukasti, joten kannattaa joko nukkua hyvät yöunet tai tankata aamupalaksi kunnon satsi kahvia. Liiallista pilkkujen viilausta tai yhteen ongelmaan takertumista on syytä välttää.

Mielestäni kokeen helpoimmat osiot olivat kuullunymmärtäminen ja suullinen testi. Kuullunymmärtäminen oli paljon selkeämpää Oxford Englishiä kuin todellisuudessa koskaan kuulee ja suullisessa testissä kertoilin mukavalle brittiherralle tarinaa siitä, mikä asia on tehnyt minut onnelliseksi viime aikoina.

Suullisessa kokeessa tärkeintä on puhua ja saada oma tarina esitettyä ymmärrettävästi. Suomalaiset pärjäävät testissä kuulemma yleensä tosi hyvin. Itsekin sain siitä kokeen parhaat osapisteet, asteikolla 4–10 kasin, vaikken ole koskaan esimerkiksi viettänyt pidempää aikaa missään englanninkielisessä maassa.

IELTS-kokeeseen kannattaa varata aikaa koko päivä ja yleensä testit taitavatkin olla lauantaisin. Itselläni kokeen kirjallinen osio oli aamulla ja suullinen osio vasta useamman tunnin kuluttua iltapäivällä, joten Helsingissä asuvana ehdin esimerkiksi käydä välissä kotona syömässä.

2015-09-15%2003.39.49%201

Tulokset ja todistus kokeesta tulevat kotiin pari viikkoa kokeen suorittamisen jälkeen. Leidenissä IELTS:n kokonaispisteiden pitää olla vähintään 6,5, jotta voi tulla valituksi.

Jos jonkun vinkin voin antaa kokeeseen valmistautuvalle, suosittelen lukemaan englanninkielisiä lehtiä ja kirjoja, mielellään jopa (populaari)tieteellisiä tekstejä ja kehittämään niiden avulla sanavarastoa. Kokeen tarkoituksena on osoittaa riittävä akateeminen kielitaito, joten tehtävissä tuskin puhutaan ruuanlaitosta tai mökinrakennuksesta.

Kun itse olin tekemässä testiä, luetunymmärtämisen aiheina oli muun muassa taloutta ja sattumoisin jopa psykologiaa, mikä tietenkin kelpasi minulle silloisena taloustoimittajana ja tulevana psykologian opiskelijana aika hyvin. Vaikken varsinaisesti ollut valmistautunut kokeeseen, Financial Timesin ja Wall Street Journalin päivittäinen lukeminen töissä kantoi hedelmää.

Seuraavassa hakuprosessipostauksessa kerron, mitä muita paperihommia jouduin hoitelemaan ennen hakuajan päättymistä.

Tekijä: Anu

Olen Alankomaissa asuva vapaa kirjoittaja ja psykologian opiskelija. Blogini keskittyy ihmettelemään hollantilaista arkea ja opiskelijaelämää kolmekymppisen näkökulmasta. Lisäksi kirjoitan paljon arkeani piristävistä asioista, kuten kirjoista, matkailusta ja ravintoloista. Tervetuloa seuraamaan blogiani!

8 vastausta artikkeliin “Näin haet opiskelemaan psykologiaa Leideniin, osa 1”

  1. Kiitos jo näistä tiedoista. Tutkin juuri mahdollisuutta psykologian opiskeluun ulkomailla, niin blogistasi on apua.

  2. Hei!

    Oliko sinulla hakuvaiheessa kuinka paljon matikkaa luettuna? Tai siis olitko esimerkiksi kirjoittanut sen vai saitko AMK:sta jotain matikantodistuksia?
    Itse olen lukenut matematiikan pakolliset kurssit, mutta siinäpä se. En ole ainetta kirjoittanut. Epäilen riittääköhän tämä osoitukseksi matikan taidoista, jotta voisin olla hakukelpoinen.

    1. Moi Sonja! Kannattaa kysyä suoraan yliopistolta, riittääkö se, että olet käynyt matikan kursseja vai pitääkö olla loppukoe tehtynä. Itse olen kirjoittanut lyhyen matikan, joten en osaa tuohon vastata.

    1. On ollut. 🙂 Hollannissa lukukausimaksut ovat EU-kansalaisille vajaan 2000 euroa per vuosi.

  3. “3. Mathematics proficiency requirements
    The level of mathematics that we require is pre-university level. This means a VWO diploma (all profiles), an IB diploma (all levels of maths, but if you do Maths Studies make sure you get a high grade). We advise (academic) A-levels with mathematics at AS or A level (mathematics at GCSE level is generally not enough). For other diplomas, the general rule is that you should have taken mathematics throughout your entire high school career. The admissions office will assess your level to see if you meet the admissibility requirements.”

    Hei Anu, silloin kuin itse hait, mitä tämä kohta sinun kohdallasi tarkoitti? Millaisia papereita toimitit todistaaksesi matikan taitosi? Riittikö lukion todistus?

    1. Moi Emilia! Tähän saat varmimman vastauksen, kun kysyt suoraan yliopistolta.

      Minä olen käynyt muutaman matikan kurssin myös korkeakoulutasolla ja lukenut mm. tilastotiedettä Helsingin avoimessa yliopistossa. Lukiossa suoritin lyhyen matikan, jonka myös kirjoitin. Toimitin yliopistolle nämä kaikki todistukset, enkä valitettavasti tiedä mikä asian ratkaisi.

      Ymmärtäisin kyllä tuosta ylläolevasta tekstistä, että kunhan olet lukenut matikkaa lukiossa koko lukion ajan – ja Suomessahan niin on pakko tehdä – se riittää Eli en usko, että lukion käyneelle tuo matikka-asia on mikään ongelma. Tilaston opiskelu alkaa Leidenissä tosi perustasolta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *