Millainen oli eka opiskeluvuoteni Hollannissa?

Ensimmäinen lukuvuosi täällä Leidenissä alkaa olla ohi! Meillä ekaluokkalaisilla viime viikko oli vapaata. Tällä ja ensi viikolla on vielä uusintatenttejä, mutta minä karkaan jo kuluvan viikon jälkeen Suomeen. On siis hyvä hetki vähän muistella, millaista psykologian opiskelu täällä on ollut.

leiden_kirjasto

Mitä ekana vuonna opiskellaan?

Ainakin psykologian opiskelu on Hollannissa aika koulumaista. Ekan vuoden opiskelijoille lyödään käteen valmis lukujärjestys. Toisena vuonna voi jo valita jonkin verran haluamiaan erikoistumiskursseja ja valinnaisia.

Psykologian opiskelu on pääasiassa nimenomaan psykologian opiskelua. Leidenissä se alkaa johdantokurssilla, jolla käsitellään pintapuolisesti eri psykologian ala-aloja ja joka antaa hyvän rakennusalustan myöhemmille opinnoille. Myöhemmin päntätään sitten muun muassa kliinistä, kehitys-, neuro- ja sosiaalipsykologiaa.

Lisäksi lukkariin kuuluu kolme kurssia tilastotiedettä, yksi kurssi tieteenfilosofiaa ja sekä koko vuoden kestävä Academic Skills Tutorial -kurssi, jolla opetellaan esimerkiksi kirjallisuuskatsausten ja tutkimusraporttien kirjoittamista sekä tieteellisen esitelmän tekoa.

leiden

hollantilainen lounas

Mistä lukujärjestys koostuu? Millaisia tentit ovat?

Täällä päin psykologian opiskelijan lukujärjestys muodostuu vapaaehtoisista luennoista ja pakollisista workgroupeista, joilla syvennetään luennoilla hankittua osaamista ja jotka järjestetään pienemmissä, noin 20 hengen ryhmissä. Workgroupeja on yleensä joko joka viikko tai joka toinen viikko.

Työryhmä pysyy samana koko ensimmäisen vuoden ajan, joten omat ryhmäläiseni ovat niitä ihmisiä, joiden kanssa olen viettänyt kymmenen viime kuukauden aikana enemmän aikaa kuin kenenkään muun kanssa. Onneksi oma ryhmäni oli aivan ihana!

Työryhmätuntien sisältö vaihtelee kursseittain tosi paljon. Siihen voi kuulua lyhyeiden esseiden kirjoittamista, motivoivan haastattelun opettelua, videonklippien katselua, erilaisten tehtävien tekoa, you name it.

Hollantilaiseen tyyliin kuuluu se, että kaikesta keskustellaan. Suomalaisena tuppisuuna mun oli alkuun vähän vaikea innostua ryhmäkeskusteluista ja ensimmäiset viikot tuntui siltä, ettei eri aksenttien keskellä pysy oikein mukanakaan. Kaikkeen kuitenkin tottuu nopeasti. Nykyään osaan keskustella psykologiasta varmaan sujuvammin englanniksi kuin suomeksi, enhän edes tiedä juuri mitään ammattisanastoa omalla kielelläni!

Leidenissä kurssien loppuarvosanat muodostuvat yleensä kahdesta osasta, tentin arvosanasta ja workgroupin arvosanasta. Tyypillisesti koenumero määrittää 70 prosenttia loppuarvosanasta ja workgroupin 3o prossaa.

Tentit ovat ainakin ensimmäisenä opiskeluvuonna pelkästään monivalintakokeita, ja hylätyn kokeen voi uusia vuoden aikana kerran. Tilaston kursseilla tehdään sekä varsinainen kirjallinen tentti että SPSS-koe.

luennolla leidenissä

yliopistolla leidenissä

Millaista on opiskella englanniksi?

Viime elokuussa, kun vietin viimeisiä öitäni vanhassa Helsingin-kodissamme, valvoin iltoja jännittäessäni sitä, että kohta joudun opiskelemaan ensimmäistä kertaa elämässäni englanniksi. No, stressaaminen oli tietysti ihan turhaa.

Nyt sanoisin uusille opiskelijoille, että jos olet päässyt kielikokeen läpi, omaa osaamista on turha kamalasti jännittää. Suomalaiset puhuvat usein hyvin englantia ja ovat tottuneet sitä kuulemaan. Eikä kielitaito parane mitenkään muuten yhtä tehokkaasti kuin kieltä käyttämällä. Oman alan kirjallisuuden lukeminen kasvattaa sanastoa valtavan nopeasti: enää en juuri käytä sanakirjaa lukiessani tentteihin. Jos ei ole tottunut kirjoittamaan englanniksi, siihenkin tottuu nopeasti, ja tarvittaessa kieliongelmiin on saatavilla apua yliopiston kautta.

Leidenissä yliopiston henkilökunnan englannin taso vaihtelee, mutta mielestäni se on enimmäkseen joko todella hyvää tai jopa natiivitasoista. Jos kuitenkin haluaa oppia ja kuulla luennoilla täydellistä Oxford Englishiä, niin silloin kannattaa tietysti hakeutua opiskelemaan Englantiin eikä Hollantiin.

ilta leidenissä

auringonlasku leidenissä

Miksi Leidenissä kannattaa opiskella?

Kielitaidon karttuminen ja kansainvälinen kokemus ja verkostoituminen ovat minun mielestäni ehdottomasti Leidenissä opiskelun valttikortteja. Leiden on ison yliopistonsa ja hallintokaupunki Haagin kupeessa olevan sijaintinsa ansiosta todella kansainvälinen kaupunki. Sitten kun muutaman vuoden kuluttua saan käteeni psykologian maisterin paperit, lähistöltä löytyy varmasti todella mielenkiintoisia työmahdollisuuksia paljon kansainvälisemmissä ympyröissä kuin Suomessa uskaltaa unelmoidakaan.

Leidenissä pärjää englannilla hyvin, mutta psykologina töitä on vaikea saada ilman hollannin osaamista. Tämä koskee myös maisterivaiheessa olevia harjoitteluita. Sen vuoksi kannattaakin alkaa opiskella hollantia mahdollisimman pian, jos haluaa tehdä täällä muutakin kuin kandintutkinnon.

leiden hortus botanicus

Jäänkö pysyvästi Hollantiin?

Näin vajaan vuoden pohdiskelun jälkeen en usko, että Hollannista muodostuu loppuelämän kotiamme. Mutta kyllä meillä on tarkoituksena jäädä tänne toistaiseksi, ja tällä hetkellä suunnittelen myös maisteriopintoja nykyisessä yliopistossani.

Suomalaisesta opiskelijaelämästä kaipaan Unicafen edullista ruokaa (ja ylipäänsä lämpimiä lounaita!), ilmaista koulutusta ja sitäkin, että ymmärtää heti kättelyssä, miten kaikki toimii.

Mutta plussia on täällä paljon enemmän kuin miinuksia. Kulttuurishokin hetkistä ja kymmenet kerrat sateessa kastuneista housuista huolimatta en vaihtaisi päätöstämme lähteä tänne mihinkään. Meidän kotimme voi olla vielä joskus Suomessa tai jossain aivan uudessa paikassa. Nyt se on kuitenkin Hollannissa.

**

Kirjoitin tähän nyt päällimmäisiä opiskeluun liittyviä ajatuksiani, eikä tämä ole mikään kaiken kattava postaus. Jos jokin jäi mietityttämään, kysy ihmeessä lisää!

Tekijä: Anu

Olen Alankomaissa asuva vapaa kirjoittaja ja psykologian opiskelija. Blogini keskittyy ihmettelemään hollantilaista arkea ja opiskelijaelämää kolmekymppisen näkökulmasta. Lisäksi kirjoitan paljon arkeani piristävistä asioista, kuten kirjoista, matkailusta ja ravintoloista. Tervetuloa seuraamaan blogiani!

12 vastausta artikkeliin “Millainen oli eka opiskeluvuoteni Hollannissa?”

  1. Kiinnostavaa tekstiä! Mun on aina pakko klikata kaikki ulkomailla työskentelyyn tai opiskeluun liittyvät jutut auki ja ahmia. Vieläkin on nimittäin sellainen fiilis, että joskus vielä jatkan opintoja ja lähden ehkä ulkomaille. Tai ainakin toisen kerran vaihtoon jos ei muuta. Psyka oli lukiossa kaikista mielenkiintoisin aine, mutta se sitten sen jälkeen jäi. Mun juttu olis varmaan enemmän johtaminen tai ihan alan vaihdos luonnontieteisiin tai matkailuun 🙂

    1. Ah, ymmärrän! Luin itsekin työ- ja opiskelupostauksia mielenkiinnolla Suomesta käsin ja toki edelleen. Kiva, että tykkäsit postauksesta ja kommentoit!

      Ulkomailla opiskelu on kyllä enemmän kuin suositeltavaa. 🙂 Minuakin luonnontieteet ovat alkaneet kiinnostaa aikuisena, ja nyt innostunkin eniten biologiaa lähellä olevista psykologian aloista. Ei varmasti olisi yhtään huono alanvaihtoajatus sinulta lähteä opiskelemaan esim. luonnontieteitä. 🙂

  2. Hollantilaiset on ainakin täällä Briteissä tunnettu heidän erinomaisesta englanninkielentaidostaan ja itseasiassa kaikki hollantilaiset joita olen tavannut ovat aina olleet aivan melkeinpä natiivitasolla enkussa! Ja suomalaisillakin on todella hyvä enkku mutta suomalaiset helposti vähättelee enkunkielentaitoja!

    Ja täällä Briteissä on paljon luennoitsijoita ja proffia jotka on ympäri maailmaa joten välillä täälläkin saa tuskailla aksenttien kanssa. Muistan kun ekana opiskeluvuonna meidän luennoitsija oli Etelä-Koreasta ja en ollut millään saada hänen aksentista selvää vaikka hän oli oman tutkintonsa saanutkin Oxfordista 😀

    1. Kiitos kommentista, Laura! En ole kyllä yhtään yllättynyt tuosta hollantilaisten kielitaidosta. 🙂 Olen aina ajatellut, että suomalaiset osaavat hyvin englantia niin kuin toki osaavatkin, mutta hollantilaiset osaavat kyllä vielä paljon paremmin! Toki siinä auttaa se, että hollanti ja englanti ovat kielinä lähellä toisiaan ja ääntämys on ainakin omaan korvaani tosi samanlaista. Alkuvaiheessa täällä ollessani en aina erottanut kauempaa, puhuuko joku hollantia vai englantia. 😀

      Hauska kuulla sun kokemuksista, vaikka vaikeiden aksenttien kuuntelu ei aina hauskaa olekaan. 😀 Mä oon itse ollut aika yllättynyt siitä, miten vähän täällä Leidenissä on ulkomaalaisia proffia, luennoitsijoita tai opettajia. Itse asiassa meillä taisi ekan vuoden aikana olla vain yksi ulkomaalainen luennoitsija ja kaikki muut olivat Hollannista. Se on jännä, miten toisilla se aksentti ei lievity sitten millään, vaikka kuinka hyvin olisi kieli ja oman alan sanasto hallussa (eikä se tietty aikuisena opitun kielen kohdalla koskaan häviä kokonaan)! Aasialaisten kohdalla se on toki tosi ymmärrettävää, kun siellä äännejärjestelmät on niin erilaisia kuin Euroopassa. 🙂

  3. Oli kiva lukea sun ensimmäisestä kouluvuodesta! Mun viimeinen tentti on huomenna ja sitten on loma onneksi. Meil on uusinta tentit syyskuussa – toivon, että vältyn niistä! Eli, congratz vaan meille – selvittiin ensimmäisestä vuodesta!

    Mun blogi onkin ollut ihan unohduksissa koko kevään. Olenkin ajatellut, että yritän taas herätellä sitä vähän henkiin. Totuus on kuitenkin se, että kevät oli todella, todella kiireinen. Meillä oli paljon kursseja ja meilläkin kuuluu work groupeja jokaiseen kurssiin. Nyt viime viikon ja tämän viikon aikana mulla on kans ollut kahdeksan tenttiä, että kyllähän tämä on mut kiireellisenä pysynyt.

    Oli muuten mielenkiintoista lukea opettajien aksenteista. Mehän ollaan täällä ihan Italian rajalla, joten aika monet opettajat on joko italiasta tai sit sveitsin saksakieliseltä alueelta. Ei heilläkään ole täydellistä aksenttia, mutta kun on luokka jossa on 10 eri kansalaisuutta, niin eipä tuo haittaa! Niin kauan kun powerpointit yms on selkeitä!

    Mäkään en usko että Sveitsistä tulee mun tulevaisuuden kotimaa. Tosin, never say never.. Sveitsiläisten palkkataso kyllä houkuttelee (6500 euroa on keskipalkka), mutta siinpä se. Muuten paikka ei oo vakuuttanut.. 😉

    1. Kiva kuulla, Anna! Todellakin hyvä me! Selvittiin ekasta vuodesta kunnialla. 🙂 Pidän peukkuja, ettet joutuisi uusimaan mitään tenttejä.

      Oonkin odotellut sun kuulumisia, mutta ymmärrän kyllä niiiin hyvin nuo opiskelukiireet. Kahdeksan tenttiä kuulostaa aivan järkyttävältä määrältä! Meillä on yleensä 3-4 tenttiä per jakso, jos lasketaan se, että esim. tilaston kursseilla on aina kaksi erillistä tenttiä. Koskaan aiemmin en ole opiskellut näin täyspäiväisesti, joten blogi jää kyllä väkisinkin paitsioon varsinkin tenttikausien lähellä. Ei voi mitään.

      Muakaan ei erilaiset aksentit haittaa, kunhan luentojen sisältö on hyvää ja pystyy kommunikoimaan. Jotkut hollantilaiset ovat vaan tosi kriittisiä tuon asian suhteen… Toisaalta ehkä mullakin särähtäisi korvaan, jos joku pitäisi luentoa tosi vahvalla Suomi-aksentilla.

      Kieltämättä toi Sveitsin palkkataso saattaa olla ihan houkutteleva. Mitä jos oisit töissä Sveitsissä ja asuisit Italiassa, onnistuisko se hyvin? 😀 Minä toivon ainakin tällä hetkellä, että saan Hollannista töitä valmistumisen jälkeen, sillä onhan täällä moni asia hyvin ja toistaiseksi on viihdytty hyvin. Vaikea on kuitenkaan kuvitella, että tänne jäisi pysyvästi. Toisaalta never say never. Ei mun suuret elämänsuunnitelmat tähänkään mennessä ole juuri pitäneet. 😀

  4. Hei,
    Miten hait Hollantiin? Oliko yo-todistus vai aiempi tutkinto kriteerinä. Itse KTM:nä suunnittelen alanvaihdosta unelma-alalle.

    1. Hei Sanna, kiitos kommenteistasi!

      Hyvä kysymys! Minun piti nimittäin hakemuksen alkuvaiheessa toimittaa yliopistolle sekä lukio- että AMK-paperini, koska olen valmistunut myös AMK:sta. En hakiessani tiennyt, että se on mahdollista, mutta minut valittiin opiskelijaksi nimenomaan AMK-papereiden perusteella. Luulen, että syynä oli se, että tutkinto oli huomattavasti tuoreempi.

      Eli sinunkin tapauksessa luultavasti molemmat tutkintotodistukset täytyy toimittaa yliopistolle, mutta varman vastauksen saat tietty kysymällä suoraan yliopistosta. Tsemppiä unelman tavoitteluun! 🙂

  5. Moi!
    Oli kiva lukea opiskelustasi Hollannissa! 🙂 Olen ajatellut itsekin hakea juuri Leidenin yliopistoon. mutta vaatimukset ovat joissain kohdissa hieman epäselviä… Valmistun ylioppilaaksi kesäkuussa, ja olen miettinyt että riittääkö ylioppilastutkinnon arvosana englannin kielen taitojen näytteeksi, vai vaadittiinko esimerkiksi sinulta jonkunlaista kielikoetta (esim. IELTS)?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *