Tarinani matkailijana

Viime viikkoina olen lukenut monen bloggaajan tarinoita siitä, millaisia matkailijoita he ovat. Alun perin bongasin haasteen Globe Called Home -blogista, jota kirjoittava Jenni kehotti kaikkia asiasta innostuvia tarttumaan haasteeseen. Koska minusta tällaisia tarinoita on kiva lukea, päätin kertoa omankin tarinani.

1992kalajoki

Kalajoella muutaman vuoden ikäisenä 1990-luvun alussa.

1997pori

Välistoppi matkalla Poriin. Vuosi taisi olla 1997.

Olen maininnut aiemminkin, että lapsuudenkodissani matkusteltiin harvoin. Lapsuuden ainoat matkamuistoni sijoittuvat Suomeen, ja pienenä olin innoissani, jos pääsin käymään vaikkapa Oulussa tai Lappeenrannassa. Hauskimpia lapsuuden matkamuistojani olivatkin kaikki kesälomat, joilla ylipäänsä lähdettiin reissuun!

Kuten taitaa olla monen muunkin lappilaisen kohdalla, ensikosketukseni ulkomaille tapahtui niinkin eksoottisessa kohteessa kuin Haaparannalla. En muista, milloin kävin ensimmäistä kertaa Ruotsin puolella, mutta sen muistan, miten jännää oli, kun kaupankassa puhui ihan spontaanisti sekä sujuvaa suomea että ruotsia. Yläasteikäisenä kävin kahdesti Tallinnassa, joka oli Lapista katsottuna jo vähän enemmän ulkomailla.

2007rodos

Rodoksella syksyllä 2007.

2014rodos

Rodoksella kesällä 2014.

Mieleenpainuvin matkakokemukseni sijoittuu lukion lopulle. Kirjoitin ylioppilaaksi syksyllä 2007, ja lahjana äitini osti hänelle, minulle ja veljelleni syyslomareissun Rodokselle.

Kohde valikoitui ihan sellaisesta käytännön syystä, että Rovaniemeltä tai Oulusta ei saanut tuohon vuodenaikaan pakettimatkoja tai suoria lentoja mihinkään muualle lämpimään. Muistan, miten minua ärsytti. Pääsen viimeinkin etelään, mutta sitten pitää mennä johonkin “hirveään turistirysään”.

Jälkikäteen tuo ennakkoasenne lähinnä naurattaa. Tokihan Rodos on turistirysä, mutta sitäpä en olemattoman matkustuskokemukseni perusteella tajunnut, että se voisi silti olla ihana paikka. Enkä tiennyt varsinkaan sitä, että ihastuisin paikkaan niin, että alle puolta vuotta myöhemmin muuttaisin sinne asumaan.

Rodos ei ole ikimuistoisin paikka, jossa olen käynyt, mutta sieltä kaikki alkoi.

2012hongkong

Hongkongin Victoria Peakilla joulukuussa 2012.

2012wien

Wienissä 2012.

Paikkoja, joissa olen käynyt mutta joihin haluaisin matkustaa uudelleen, ovat esimerkiksi Hongkong, Italia ja Itävalta.

Hongkongissa kävin joulukuussa 2012, mutta en muista kaupungista mitään muuta kuin kuivatulta kalalta haisevat kadut, maisemat Victoria Peakilta ja epäilyttävän näköisen ruuan, josta sain ruokamyrkytyksen. Muistaakseni vietimme kaupungissa viisi päivää, mutta kuumeen ja myöhemmin iskeneen ruokamyrkytyksen vuoksi en saanut tuosta ajasta mitään irti. Opin kuitenkin yhden asian: Jos vielä joskus lähden reissuun sairaana, vietän suosiolla päivän tai kaksi hotellihuoneessa parantelemassa. Silloin kohteesta ehtii ehkä myös nauttia.

Italiassa olen käynyt vain Roomassa. Haluaisin palata ikuiseen kaupunkiin uudelleen, mutta vielä enemmän minua houkuttelisivat Firenze, joka on ollut unelmakohteideni listalla jo vuosikaudet, sekä Sisilia. Itävallassa olen käynyt Wienissä, ja ihastuin kaupunkiin ensitapaamisellamme niin kovasti, että olen jo kohta neljä vuotta haaveillut paluusta.

Kamalinta matkakohdetta on mielestäni tosi vaikea sanoa. Niistä paikoista, joista olen käynyt, varmaan vähiten olen tykännyt Turkissa olevasta Marmariksesta. Paikka oli kaunis, mutta ärsyttävä sisäänheitto- ja peräänhuutelukulttuuri eivät miellyttäneet tippaakaan. Kamala on kuitenkin vähän turhan voimakas sana, ja haluan vielä joskus käydä Turkissa uudelleen. En kuitenkaan välttämättä rantalomakohteessa vaan esimerkiksi Istanbulissa.

2013rooma2015leiriaRoomassa vuonna 2013 ja Leiriassa, Portugalissa vuonna 2015.

Kadehdin niitä, jotka osaavat nauttia yksinmatkailusta (ja siitä, että itsestä saa otettua lähinnä surkeita selfieitä käsivaralla tai peilin kautta).

Olen matkaillut myös omin nokkineni, mutta tykkään paljon enemmän reissata seurassa. En pelkää esimerkiksi ravintolaanmenoa itsekseni – teen sitä paljon esimerkiksi Suomessa ja täällä Hollannissa – mutta haluan jakaa reissulla saadut uudet kokemukset jonkun toisen kanssa. Yksin reissatessa minulla on usein hieman epävarma olo. Onneksi olen löytänyt vierelleni samanhenkisen puolison, joka harvoin kieltäytyy matkasta!

Vaikken lapsena juuri päässyt matkustelemaan, olin tosi kiinnostunut ulkomaista ja vieraista kielistä. Nykyään puhun suomen lisäksi puhun sujuvasti englantia ja huonommin myös ruotsia, ranskaa, kreikkaa, saksaa, espanjaa ja hollantia. Tällä hetkellä opiskelen tätä paikallista kieltä, mutta toivon, että pääsen vielä petraamaan myös ainakin espanjan, ranskan ja ruotsin taitojani.

Luen joskus ennen matkoja matkaoppaita, mutta kovin innostunut en niistä ole. Mieluummin googlaan nettiartikkeleita ja blogipostauksia etenkin ravintolavinkkien toivossa. Mondon matkaoppaita saatan kyllä selailla vaikken olisi reissuun lähdössäkään. Ne ovat niin hyvin kirjoitettuja.

2013vientiane

Vientianessa, Laosissa uutenavuotena 2013.

2013berliini

Berliinissä kesällä 2013.

Koska matkustan yleensä mieheni kanssa, pyysin häntä kuvailemaan kolmella sanalla millainen matkailija olen. Vastaus oli “spontaani, rutinoitunut ja ennakkoluuloton”.

Spontaani kuulemma siitä syystä, etten juuri suunnittele matkoja etukäteen tai tee päiväohjelmia, vaan tykkään mennä fiilispohjalta. Rutinoitunut sen vuoksi, että olen tottunut matkustamaan, enkä enää nykyään stressaa siihen liittyvistä asioista (toisin kuin ensimmäisillä matkoillani kun olin varma, että kone lähtee ilman minua, ellen ole kentällä vähintään kaksi tuntia ennen lähtöä!) Ennakkoluuloton siksi, ettei poikaystäväni muista minun kieltäytyneen mistään kohteesta tai ehdotuksesta reissuun liittyen. Ja eihän sellainen toimittajan uteliaalle luonteelle sopisikaan!

coimbra

Coimbrassa, Portugalissa keväällä 2015.

2015-12-26%2002.19.37%201

Ranualla joulukuussa 2015.

Viime vuoden aikana olen käynyt Teneriffalla, Portugalissa, Nizzassa ja Lontoossa – ja tietysti Hollannissa ja Suomessa. Tänä vuonna tarkoituksenani olisi käydä vielä ainakin naapurimaissa Saksassa ja Belgiassa. Toiveissani olisi päästä myös johonkin kauemmas, mutta aika näyttää, onko siihen aikaa ja/tai rahaa.

Tässä vielä postauksen tukena käytetyt kysymykset. Vastatkaa ihmeessä tekin niihin, ellette ole sitä vielä tehneet!

1. Milloin matkustit ensimmäisen kerran Suomen rajojen ulkopuolelle?
2. Paras matkamuisto lapsuudestasi?
3. Mieleenpainuvin matkakokemuksesi?
4. Kohde, jossa olet käynyt ja johon haluasit uudelleen?
5. Mitä kieliä osaat puhua?
6. Millaisia matkoja olet tehnyt jo kuluneen vuoden aikana?
7. Entä millaisia matkasuunnitelmia on loppuvuodeksi?
8. Kamalin matkakohde, jossa olet vieraillut?
9. Luetko matkaoppaita ennen matkaa?
10. Mitä mieltä olet yksin matkustamisesta?
11. Kuvaile kolmella sanalla millainen matkailija olet?

 

Tekijä: Anu

Olen Alankomaissa asuva vapaa kirjoittaja ja psykologian opiskelija. Blogini keskittyy ihmettelemään hollantilaista arkea ja opiskelijaelämää kolmekymppisen näkökulmasta. Lisäksi kirjoitan paljon arkeani piristävistä asioista, kuten kirjoista, matkailusta ja ravintoloista. Tervetuloa seuraamaan blogiani!

12 vastausta artikkeliin “Tarinani matkailijana”

  1. No olipas mukava postaus! Olen lukenut toisenkin samanlaisen ja nyt alkoi kutkutella kyllä tehdä omakin…

    Vitsi mä katsoin ensin tota ekaa Rhodos-kuvaa, että sä olet jotain 12-13-vuotias ja sitten luin että “sain ylioppilaslahjaksi…” Ups! Mutta kun sä näytät kaikissa kuvissa alle 20-vuotiaalta! 🙂

    1. Kiitos! Tee ihmeessä. Tällaiset postaukset on aina kivaa luettavaa.

      Hahaha. Kun muutin Rodokselle, mua luultiin aina korkeintaan 16-vuotiaaksi. Ehkä tuota voi alkaa nyt melkein kolmekymppisenä pitämään jo ihan kohteliaisuutena. 😀

  2. Taitaa olla Haaparanta minunkin ensimmäinen “ulkomaan kohde” 😀 On se vaan Lapista niin vaikiaa ollu lähteä.
    Ai Marmaris oli kamala? Kun mie just aattelin, että jos me nyt sinne Rodokselle päädytään, niin haluan ihan maabongausmielessä käydä Turkin puolella. Ehkä se huutelu on sitten vaan kestettävä :p

    1. Sanopa muuta! Marmaris on ehkä enemmänkin kohde, josta olen vähiten tykännyt. Mitään oikeasti kamalaa kohdetta ei vain millään tullut mieleen. Näin jälkijärjellä ajateltuna mukana saattoi olla pientä kulttuurishokkia, sillä kävin Turkissa juurikin ensimmäisen Rodoksen-reissuni aikana. 🙂 Luulen, että sie osaat jo paremmin suhtautua huuteluun. Jos meette Rodokselle, niin kannattaa käydä ainakin Symillä! Se on vain niin uskomattoman kaunis pieni saari.

    1. Kiitos Laura! Sanopa muuta. En tiedä, kyllästyykö näiden lyhyiden välimatkojen ja matkustelun helppouden ihasteluun koskaan. 🙂

  3. Olipa kiva ja nii-in tutunkuuloinen kirjoitus: moni juttu oli kuin omasta elämästäni. 🙂 Olen itse alkujaan Pohjois-Karjalasta eikä meidän perheessä koskaan tehty ulkomaanmatkoja. Matkakipinä ja rakkaus kieliin veivät mukanaan ja asetuin asumaan Englantiin, jossa (ja josta! ) matkustan siippani kanssa milloin minnekin, yleensä simppelille kaupunkilomalle. Usein kohde valitaan ‘tuolla ei ole käyty, mennäänkö tsekkaamaan’ -periaatteella! 🙂

    Mullekin kyllä kokemusten jakaminen jonkun kanssa jo matkustaessa on tärkeää, vaikka itsekseen matkustaessakin on varmaan puolensa. Toivotan mukavia reissuja jatkossakin!

    1. Ihana kuulla, etten ole ainoa! Samaa uteliaisuutta on ilmassa täälläkin: tuolla ei olla käyty, mennäänkö tsekkaamaan -mentaliteetti istuu kyllä itseenikin. 🙂 Oikein mukavia tulevia reissuja sinullekin!

  4. Kiva postaus – taidan kopioida ja tehdä samoin 🙂
    Nauroin tota, että olit sitä mieltä ennen Rhodoksen reissua, et se on hirvee turistirysät 🙂 On hyvä, että jälkeenpäin osaa nauraa omille ennakkoluulille. Mullakin on niitä jonkin verran 😀

    1. Itsehän siis en ollut tuossa vaiheessa, enkä koskaan sen jälkeenkään turisti. 😀 Hahhah, voi elämä. Nykyään mua huvittaa ylipäänsä kun jotkut ihmiset sanoo, ettei matkusta johonkin kohteeseen, koska se nyt on sellainen turistirysä. Kai sillekin joku syy on, että ne “turistit” sinne matkustaa, joskus jopa kerta toisensa jälkeen!

      Mutta tee ihmeessä kanssa tämä, ois hauska lukea sun tarina! 🙂

  5. Suosittelen kyllä Sisiliaa etenkin kesällä siellä on kaunista ja lämmintä. Wienistä voi mennä myös jokiristeilylle lähimaihin, edullisimmillaan 30-50e/suunta

    1. Kiitos vinkeistä! Kelpaisivat kyllä lämpö, kauneus, kesä ja jokiristeilyt vaikka heti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *