Mistä on rentouttava päivä Brysselissä tehty?

Joskus käy niin, että loman jälkeen kaipaa lomaa.

Vietimme joulua kotonamme Hollannissa yhdessä vanhempieni kanssa. Oli mahtavaa saada vieraita Suomesta, mutta vaikkei joulu näiden vieraiden kanssa ihan suorittamiseksi mennytkään, olin aika poikki toimittuani neljä päivää tulkkina, matkaoppaana ja seuraneitinä.

Onneksi oli jemmassa yksi ilmainen Hotels.comin hotelliyö ja paikallisilla valtion rautateillä Benelux-maiden viikonloppumatkatarjous. Päätimme lähteä mieheni kanssa lähteä uudenvuoden alla minilomalle Brysseliin, jonne meno-paluu Haagista ykkösluokassa maksoi 60 euroa.

haag hs asema

Hotellista, jossa voi rentoutua

Alun perin piti itse asiassa mennä Antwerpeniin. Tai Gentiin. Tai Bruggeen. Tai pysyä Alankomaiden rajojen sisällä ja suunnata pohjoiseen Groningeniin.

Mutta vain Brysselistä löytyi neljän tähden keskustahotelli uima-altaalla ja saunalla. Sen nimi oli ihanan ranskalaisen mahtipontisesti Renaissance. Olen niin suomalainen, että harvassa paikassa tulee rentoudun kuin saunassa hikoillessa. Sauna oli siis minilomalle saatava. Uima-allas oli plussaa.

Sauna olikin sen verran hyvä – sai jopa heittää löylyä! – ettei päätös kaduttanut. Hotellihuoneessakaan ei ollut moitittavaa, ja yksi ainokainen hotelliyö tuli nukuttua sikeästi. Aamupalalla oli ruuhkaa, mutta buffavalikoima oli silti sellainen, että sen voimin pärjäsi alkuiltaan saakka.

Sijainti EU-korttelissa oli sopivan lähellä ja kaukana keskustaa: tuli käveltyä muttei niin, että olisi ollut uuvuksissa. Jos ei olisi ollut joulun- ja uudenvuodenpyhät, naapurustossa olisi ollut vaikka kuinka paljon kiinnostavia ravintoloita. Nyt ne olivat melkein järjestäen kiinni.

bryssel_hotelli

Onnistuneista ravintolakokemuksista

Saavuimme Brysseliin lauantaina puolenpäivän maissa. Kahden ja puolen tunnin junamatkan jälkeen alkoi olla nälkä, ja vietyämme laukut hotellille saimme loma-ajan vuoksi metsästää lounaspaikkaa pienen tovin.

Hetken palloiltuamme päätimme mennä ensimmäiseen kahvilaan tai ravintolaan, joka tulisi vastaan ja olisi auki. Victor Bozar Caféssa oli erittäin herkulliset, ranskalaisvaikutteiset lounasannokset. Söin lohisalaatin, ja se näytti kauniimmalta kuin varmaan mikään aiemmin syömäni salaatti. Maistuikin erinomaisesti. Liian kuumaksi ja kokkareiseksi keitetty cappuccino tosin oli pettymys.

Illaksi olimme varanneet pöydän kalaan ja mereneläviin erikoistuneesta Rugbyman No 2:sta, joka on keskustassa Sint Katelijnen aseman vieressä. Kolmen ruokalajin kalamenu maksoi 25 euroa, kaikki ruoka oli herkullista, palvelu pelasi (eksoottista Hollantiin verrattuna!) ja tarjoilijan valkkarisuosituskin toimi.

bryssel_ravintola

bryssel_ravintola2

Balanssista tekemisen ja olemisen välillä

En yleensä kauheasti suunnittele reissujani – varsinkaan, jos menemme matkalle yhdessä mieheni kanssa. Se on huono asia.

Vaikka haluan rennolla otteellani viestittää ympäristölleni, etten halua aikatauluttaa lomiani, oikeasti yleensä käy niin, etten vain näe juuri mitään kohteessa ja sitten monesti harmittaa.

Sen takia olen päättänyt parantaa tapani, ja tällä kertaa ehdotin miehelleni etukäteen paria paikkaa, joissa voisimme lauantai-iltapäivänä piipahtaa. Soitinmuseo MIM, joka sattumalta oli ihan lounaspaikan vieressä, vei niistä voiton.

Soitinmuseo esittelee soitinhistoriaa ympäri maailmaa, ja se on tosi kiinnostava musiikin historiasta kiinnostuneelle. Sekin on kuitenkin plussaa, ettei siellä vierähdä koko päivää: museon kiertää hyvin tunnissa tai kahdessa.

Pysyvän näyttelyn lisäksi museossa on huhtikuulle saakka meneillään väliaikainen näyttely virolaisesta kansanmusiikista. Siellä tuli hauskan kotoisa ja samaan aikaan vähän omituinen olo: piti sitten lähteä Belgiaan saakka oppimaan etelänaapurin musiikkiperinteistä. Viron historiasta en hirveästi muista ylipäänsä oppineeni koulussa.

Museon ylimmässä kerroksessa on ravintola, jonka kattoterassilta näkee Brysselin kattojen yli. Kävimme kilistelemässä siellä Cava-lasillisilla. Jollain toisella reissulla voisi harkita vaikka sunnuntaibrunssia.

bryssel_mim

Ravintola- ja museokäyntiä lukuun ottamatta meillä ei ollut ajastettua ohjelmaa, ja tämä tasapaino tekemisen ja pelkän olemisen välillä toimi niin kuin pitikin: miniloma rentoutti.

Museokäynnin ja illallisen välissä jäi aikaa käydä rauhassa saunomassa ja vähän pyörimässä joulumarkkinoillakin (ensisilmäyksellä ne olivat muuten paljon paremmat kuin tällä puolen rajaa). Suurtorit ja mannekenpissit jäivät tällä kertaa näkemättä, mutta onpahan syy mennä toistekin!

Sunnuntaina nukuimme puoli kymmeneen ja kävimme rauhassa aamupalalla ennen juna-asemalle kävelemistä: rentouttavaan hotellikokemukseen kuuluu totta kai aamiainen, joka kestää puolillepäivin! Kotiin päästyä tuntui siltä, että akut on nyt todella ladattu täyteen ja uusi vuosi ja viikko saavat tulla.

Millaisella viikonloppulomalla sinä oikeasti rentoudut?

 

10 ajatusta aiheesta “Mistä on rentouttava päivä Brysselissä tehty?”

  1. Kuulostaa kyllä juuri täydelliseltä viikonloppulomalta! Sellaiselta että sen aikana voi oikeasti levätä! Rakastan kaupunkilomia mutta me ei osata kyllä yhtään rentoutua vaan mennään kuin tuulispäät paikasta toiseen. Ehkä pitäisi kokeilla seuraavaksi viikonloppulomaa sellaisessa kaupungissa jossa on jo kerran ollut jos se rauhoittaisi menoa 🙂

    1. Sellainen se just oli. 🙂 No, te toisaalta varmasti saatte paljon enemmän irti viikonloppupyrähdyksistä! Jos teitä ei häiritse se, ettei loma mene rentoiluksi, niin mitä sitä vanhaa matkustustapaa muuttamaan. Mä aika monesti toivoisin, että jaksaisin enemmän olla menossa lomilla, mutta sitten taas mulla menee mukavuus ja nollailu yleensä sen edelle. 😀

  2. Tää tuli nyt just oikeaan saumaan! Oon lähdössä kuun lopussa muutamaksi päiväksi työreissuun Bruggeen ja ehdin varmaan viettää yhden iltapäivän ja/tai illan Brysselissäkin (enkä ole siellä ennen käynyt). Täytyypä heti mennä tsekkaamaan tarkemmin tuon kalaravintolan sivut!

    1. Hei, onpa kiva kuulla! Lämpimästi suosittelen ravintolaa. Kuulin tuttavalta hyvää myös toisesta kalaravintolasta, Nordzeestä.

  3. Hidas, rauhallinen aamu. Kenelläkään ei ole kiire minnekään. Sillä ei ole väliä, missä ollaan, kunhan ollaan. Tietenkin eri aktiviteetit, kuten moottorikelkkailu, uiminen tai maisemien ihailu ei haittaa. 🙂 Teillä oli myös ihanan kuuloinen miniloma. 🙂

    1. Kuulostaa minunkin korvaani ihanalta lomakaavalta! Ehkä tuo kiireettömyys onkin juuri se avainsana. 🙂 Kiitos, kun kommentoit!

  4. Keväämmällä suunnitelmissa Bryssel ja Brugge, joten piti kurkata tätäkin juttua. Ja varmaan palatakin tähän vielä sitten kun aletaan oikeasti suunnitella noita päiviä (ja asumisia)!

    1. Kiitos kommentista, Pirkko! Kiva, jos tästä on apua.

      Yritin ennen reissua googlata Brysseliä käsitteleviä blogipostauksia, mutta juuri mitään en löytänyt. Siksikin halusin kirjoittaa aiheesta edes jotain.

      Tuo EU-korttelin alue oli oikein hyvä alue yöpymiselle, eikä hotellissakaan ollut vikaa. Brugge kiinnostaisi myös kovasti nähdä!

  5. Tykkään kaupunkilomista, mutta en malttaisi olla paikoillani. Tuntuu, että aika menee ihan hukkaan, jos en pääse liikkeelle. Kiireettömät viikonloppuaamut kuuluukin mulla kotiin.

    1. Kiva, kun kommentoit, Hanneli! Ymmärrän hyvin. En mäkään taitaisi ”raaskia” vain olla, jos lähtisin johonkin kauemmas. Ja halvemmaksi toki tulisi, jos osaisi kunnolla nollata kotona, mutta minusta tuntuu monesti siltä, että kotona on niin paljon hommaa viikonloppuisinkin, ettei ehdi levätä. 😀

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.