Kuinka paljon tuhosin ympäristöä vuonna 2017?

Archie Gone Lebanon -blogin Inka kirjoitti tällä viikolla varsin mielenkiintoisesta ja tärkeästä aiheesta: lentomatkailun ja vähän muutenkin elämäntapojemme tuottamasta hiilijalanjäljestä – ja siitä, miten paljon suunnilleen hän itse tuhosi maapalloa viime vuonna.

Olen aina ollut kiinnostunut kierrättämisestä ja ekologisuudesta sekä matkustelun haittapuolten tiedostamisesta. Jatkuva lentäminen ahdistaa paitsi sen takia, että inhoan lentokenttiä, mutta myös siksi, että lentämisestä on tullut minusta ihan liian halpaa ja sitä myöten saastuttavaa lystiä.

En väitä, etteikö minun olisi vaikea vastustaa neljänkympin lentoja Hollannista Balkanille tai vaikka Portugaliin, mutta samaan aikaan niiden tyrkyttäminen joka tuutista kuvottaa. Suomessakin Helsingistä Rovaniemelle on monesti halvempi lentää kuin mennä junalla, mikä on ärsyttävää – sillä totta kai melkein kaikki, minä mukaan lukien, valitsevat yleensä nopeamman ja halvemman vaihtoehdon.

Suutun joka kerta, kun näen ihmisten heittäneen roskia luontoon tai kadunvarteen tai pudottaneen muovia biojätteen joukkoon. Ahmin kaikki vastaantulevat kierrättämiseen, energiansäästöön ja hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvät lehtijutut, ja vaikka tykkään (siisteistä suomalaisista) kirpputoreista, usein myös ahdistun siitä, miten helkkarista meillä on nykyään tavaraa ja vieläpä yleensä niin huonolaatuista, ettei niistä oikeasti edes ole kierrätystavaraksi.

Samaan aikaan tiedostan, että omissa elintavoissani olisi hitosti petrattavaa ja pohdittavaa. Siksi Inkan postaus osui ja upposi, ja päätin paljastaa itsekin, miten paljon lentämiseni ja muut elintapani tuhlasivat viime vuonna luonnonvaroja. Inkan tavoin laskin lentopäästöni YK:hon kuuluvan International Civil Aviation Organizationin hiilidioksidipäästölaskurilla sekä muut päästöni Sitran Elämäntapatestillä.

transavia

 

Lentohiilijalanjälkeni 2017

Eindhoven-Lanzarote-Eindhoven 442,0 kg
Amsterdam-Helsinki-Amsterdam 290,6 kg
Amsterdam-Helsinki-Rovaniemi-Helsinki-Amsterdam 467,2 kg
Amsterdam-Helsinki-Amsterdam 290,6 kg
Rotterdam-Alicante-Rotterdam 303,4 kg
Amsterdam-Helsinki-Amsterdam 290,6 kg

Yhteensä 2084,4 kg

Lähde: ICAO Carbon Emissions Calculator

keittio2

 

Kokonaishiilijalanjälkeni 2017

Sitran Elämäntapatestistä sain täsmälleen samat lukemat kuin Inka eli 4100 kg.

Jätin laskurissa lentomatkat mainitsematta, koska laskin ne jo toisella laskurilla, joka laskee päästöt matkakohtaisesti ja siten luultavasti tarkemmin. Jouduin myös huijaamaan asuinpaikkani, sillä testissä oli pakko valita, missä päin Suomea asuu. No, elämäntapani eivät ole paljoa muuttuneet sitten Helsingissä asumiseni, joten valitsin Etelä-Suomen. Olennaisimpia muutoksia taitavat olla se, että nykyinen kotimme on isompi, ja se, että käytän nykyään vähemmän julkista liikennettä ja pyöräilen ja kävelen sen sijaan enemmän.

Yhteensä viimevuotiset päästöni olivat laskureiden mukaan siis 6184,4 kg. Keskimäärin Elämäntapatestin tehneiden ihmisten hiilijalanjälki on Sitran mukaan 7500 kg – oli ihan mukava huomata, että jäin sen alle, vaikka kulutusta voisi todellakin tuosta vielä laskea.

tyonteko_hollannissa4

Mistä hiilijalanjälkeni syntyy?

Tulostani painaa alaspäin etenkin se, etten käytä autoa juuri koskaan enkä edes julkista liikennettä päivittäin. Meillä sisälämpötila on paikalliseen tyyliin myös aika matala, 19-20 astetta talvella. (Olen siis liittynyt niiden ulkosuomalaisten joukkoon, jotka Suomessa villapaidassaan hikoillessaan tuskastelevat asuntojen kuumuutta, vaikka ennen asuin itsekin juuri sellaisessa. Haha.)

Matalasta huonelämpötilasta huolimatta asumiseemme uppoaa kuitenkin aika paljon luonnonvaroja: kodissamme on melkein sata neliötä, se on monta vuosikymmentä vanhassa kerrostalossa ja esimerkiksi suihkussa käymiseni on kaukana säästeliäästä, vaikken tukkaa joka aamu pesekään.

Olin myös vähän yllättynyt – ja pettynyt – siitä, että vaikken syö lihaa, maitotuotteiden ja kananmunan syömiseni sekä kahvin- ja teenjuomiseni nostaa ruokailustani syntyvät päästöni arviolta melkein keskimääräiselle tasolle.

haag hs asema

etelä-pohjanmaa 2

 

Kohti vähäpäästöisempää vuotta 2018

Yksi ihminen ei voi pelastaa maailmaa. Sen takia en osaa olla älyttömän tiukkapipoinen elintapojeni suhteen. Aika monia elintapoja voi kuitenkin muuttaa ilman, että se vaikuttaa omaan elämänlaatuun mitenkään: esimerkiksi roskien lajittelu, kasvisruuan suosiminen ja vaatteiden ostaminen harvoin eivät ole minulle mikään uhraus vaan elämäntapa.

Koska esimerkiksi ruokailutottumusteni suhteen olisi kuitenkin peiliin katsomisen paikka, ottaisin mieluusti vastaan hyviä vinkkejä tälle vuodelle! Miten korvata esimerkiksi jugurtti ja maitorahkasta tehty smoothie aamupalapöydässä? Ihan vaihtelunkin vuoksi olisi kiva keksiä välissä jotain uutta.

Matkailun suhteen suunnitelmissani on ollut jo muutenkin suosia tänä vuonna aiempaa enemmän junaa. Seuraava ulkomaanreissumme on varattu: menemme mieheni kanssa muutaman viikon kuluttua junalla Pariisiin. Keski-Euroopassa junalla pääsee onneksi moneen suuntaan ja monesti nopeasti sekä kohtuuhintaan.

Olen kyllä varannut jo vuoden ensimmäiset lentonikin – taas kerran Helsinkiin. Koska olen kuitenkin Helsingin-reissun ohessa menossa myös Pohjois-Suomeen, ajattelin ekaa kertaa reiluun pariin vuoteen taittaa matkan yöjunalla. Aina se ei ole ajallisesti mahdollisesti, mutta tällä kertaa on onneksi aikaa puksutella Intercityllä.

Mietittekö te koskaan hiilijalanjälkeänne?

 

Lue myös:
Pakettimatkalla on ihanaa

7 thoughts on “Kuinka paljon tuhosin ympäristöä vuonna 2017?”

  1. Tein muuten myös tuon Sitran Elämäntapatestin, ja vähän harmitti klikata, että syön joka päivä punaista lihaa tai juustoa, kun punaista lihaa en siis syö ollenkaan, enkä sen puutetta kyllä mitenkään suuremmalla juuston kulutuksella korvaa. Lennot tosiaan omaakin jalanjälkeä nostattaa, eikä autottomuus ja pyöräily tätä tosiaan taida tarpeeksi kompensoida. Varsinkin, kun tälle vuodelle on jo töidenkin puolesta luvassa pidempiä lentoja, tulee tätä kyllä säännöllisesti pohdittua. Ja tosiaan se, että lentäminen on junamatkaa halvempaa on kyllä aika naurettavaa oikeastaan – sen takia meidän pidemmän aikaa suunnittelemamme Pariisin viikonloppu ei ole vieläkään toteutunut, kun mielummin menisin junalla, muttei ole sattunut hyviä tarjouksia tulemaan vastaan.

    1. Mietin ihan samaa kysymystä, kun en myöskään syö punaista lihaa ja siipikarjaa. Valitsin sitten muistaakseni 1-3 kertaa viikossa, kun se pari juustosiivua päivässä on tosiaan aika pientä verrattuna siihen, että söisi pihvin päivittäin. Ois ollut kiva, jos tuo testi ois ollut vähän tarkempi, mutta kylläpä siitä noinkin jonkun idean saa.

      Naurettavaa tosiaankin tuo lentojen ja junalippujen välinen ero! Verotuksella tai jollain valtion tuella niitä pitäisi jotenkin säädellä, jotta ihmiset valitsisivat useammin junan. Mut NS:lläkin tosiaan ne oikeasti edulliset liput on melkein aina loppu. 🙁 Me saatiin satasella meno-paluu Pariisiin, mutta varattiin matka melkein kaksi kuukautta ennen lähtöä ja varmaan tuohonkin hintaan pääsisi jo lentämällä Ranskaan. Noin lyhyellä matkalla en lentoa tosin valitsisi, mutta pidemmällä matkalla varmaan tulisi mentyä hinnan perässä.

  2. Jes, mahtavaa Anu! Tosi kiva että teit nuo laskelmat ja hauskaa, että kirjoitit niistä myös postauksen. Oli tosi kiinnostavaa lukea siitä!

    Oon jotenkin tosi fiiliksissä edelleen siitä, että omilla elintavoilla on oikeasti väliä!

  3. Moikka! Kiinnostavia kirjoituksia sinulla – päädyin lukemaan etsiessäni kommentteja Portugalin lentoyhtiöstä. Tuosta aamupalasmoothiesta: yritin itse olla vegaani viime kesänä ja pärjäsin ärtyvän suoleni kanssa sillä tiellä neljä kuukautta. Sitten oli pakko luovuttaa ja harmitti ankarasti kun kyseessä oli kuitenkin vahva periaate. Asia jäi mielen perukoille keikkumaan ja yritän vähitellen asteittain päästä uudestaan irti eläintuotteista. Opin myös tuona neljänä kuukautena aika paljon vaihtoehtoisista ruoka-aineista ja itselleni jäi ihan ykkössuosikkien joukkoon blenderissä tehty marja-avocado-kauramaito-banaani (ehkä siemeniä ja kesällä käytin myös luomukaaleja) -smoothie. Vaikka käytänkin jonkin verran taas maitoa lähinnä kahviin, en edes halua tunkea tuohon smoothieen lehmänmaitoa. Kokeile ihmeessä! 🙂

    1. Hei Kaisa! Onpa kiva, kun päädyit tänne ja jaksoit jättää kommentinkin! Loistava vinkki. Kiitos paljon. Avokadoa en olekaan vielä kokeillut smoothiessa enkä kaaleja… Ehkäpä tuosta saisi jopa ihan proteiinipitoisen, kun lisää vaikka just vähän siemeniä ja proteiinijauhetta. Menee kokeiluun! 🙂

  4. Joo, proteiinijauhe jäi tosiaan mainitsematta. Sitäkin olen välillä sekoitellut mukaan. 🙂 Avokado on huikea tyyppi – tutustuin siihen vasta pari vuotta sitten ja täytyy sanoa, että paljon mieluummin käytän sitä, kuin esim. rahkaa smoothiessa. Kaalit on aika läpitunkevan makuisia – kaalismoothiet menee sellaiseen “noooo… köh… mutta on tää kuitenkin terveellistä…” -osastoon. 😀 Raikasta kevään jatkoa tuulimyllyjen keskelle!

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *