5+1 paikkaa Rotterdamissa, joihin palaan aina

Rotterdam on ollut aina ensikohtaamisestamme yksi minun hollantilaisista lempikaupungeistani, ellei jopa se suurin suosikkini. Vaikka asun lähellä Rotterdamia, kovin usein siellä ei tule kuitenkaan käytyä, sillä opintojen ja töiden vuoksi suuntaan yleensä junalla etelän sijasta pohjoisemmas, Leideniin tai Amsterdamiin.

Sunnuntaina piipahdin kuitenkin taas Rotterdamissa, ja mietin siinä keskustassa kävellessäni, miksi tykkään kaupungista niin paljon.

Rotterdamissa on erilainen tunnelma kuin muualla Hollannissa. Se on maahanmuuttajien ja työväenluokan kaupunki, mutta kuitenkin gentrifikoitunut sellainen. Jos Rotterdam olisi Helsingin kaupunginosa, se olisi ehdottomasti pikkuputiikkien, kaljabaarien ja sisäänkutsuvien kahviloiden Kallio. Sellainen paikka, jossa kaikki saavat olla sitä, mitä ovat.

Tajusin myös sunnuntaina, että kun kuitenkin asun niin lähellä Rotterdamia ja käyn siellä yleensä vain pikaisilla päiväreissuilla, haluan melkein aina siellä ollessani keretä muutamaan vakkaripaikkaani. Nimittäin näihin.

nieuwe_binnenweg_foxes

1. Nieuwe Binnenweg

Nieuwe Binnenweg on keskeinen katu Rotterdamin aivan ydinkeskustan laitamilla. Googlettelujeni perusteella katu on rotterdamilaisille aika ikoninenkin: moni hollantilainen bloggaaja hehkuttaa Nieuwe Binnenwegiä yhtenä Rotterdamin lempikaduistaan, ja sillä on jopa oma Facebook-sivu, jolla on melkein 3 000 tykkääjää.

Nieuwe Binnenwegillä on vieretysten kymmeniä viihtyisiä kahviloita, baareja, antiikki- ja second hand -liikkeitä sekä ihania pikkukrääsäliikkeitä, kuten muun muassa lahjatavaroita, sisustusesineitä ja koruja myyvä Voorlopig. Siellä on myös muun muassa leipomo Jordy’s, joka myy suussasulavinta ja herkullisinta leipää, jota olen koko maassa maistanut, ja mieheni hehkuttama, maailmankuulu miesten parturiliike Schorem.

Kaksi kilometriä pitkä katu on täynnä tehtävää ja nähtävää, joten pelkästään sitä kolutessa saa päivän kulumaan. Nieuwe Binnenwegin tunnistaa helposti, sillä keskustan päässä sen maamerkkinä seisoo hollantilaisen nykykatutaiteen luultavasti tunnetuin ja kiistellyin hahmo, kuusimetrinen Joulupukki.

 

donner_bookstore_rotterdam

2. Kirjakauppa Donner

Hollannissa on paljon kivoja, itsenäisiä kirjakauppoja, mikä on mielestäni mahtavaa. Kolmessa vuodessa en ole kuitenkaan löytänyt mistään Donnerin voittanutta. (Kaupalla ei tietääkseni ole mitään tekemistä Jörn Donnerin kanssa, vaikka varmasti Jörnikin viihtyisi Donnerissa.)

Donner perustettiin vuonna 1912, mutta vuonna 2014 sen loppu oli lähellä, kun kaupan omistanut kirjakauppaketju Polare ajautui konkurssiin. Viisi Donnerin työntekijää otti tavoitteekseen säilyttää kaupunkilaisten rakastaman kirjakaupan. He perustivat Donner Moet Blijven -Facebook-sivuston (suomeksi Donner täytyy säilyttää) sekä kirjakaupan pelastamiseen pyrkineen joukkorahoituskampanjan. Mediahuomion myötä Donner löysi seitsemän suurta sijoittajaa sekä lähes 2 000 piensijoittajaa, joiden ansiosta jykevä kirjakauppa on edelleen kaupungin ydinkeskustassa Coolsingelillä.

Donner on monikerroksinen kirjakauppa, jossa on myynnissä kirjoja ja lehtiä monella kielellä ja jossa pyöriessä aikaa saa helposti kulumaan tunnin tai pari. Myymälän yhteydessä toimii myös antikvariaatti, ravintola ja musiikkiosasto. Tällä hetkellä kirjakauppa on remontissa, joten sen myymälätilat ovat tavallista pienemmät, mutta kauppa on kuitenkin auki normaalisti maanantaista sunnuntaihin.

 

rotterdam markthal

3. Markthal

Hollannissa markkinaperinne elää vahvana, ja pienemmissäkin kaupungeissa on yleensä vähintään kerran viikossa katumarkkinat, joilla saa tehtyä viikon ruokaostokset edullisimmin. Rotterdamin markkinahalli, joka avattiin vuonna 2014, on kuitenkin Hollannin ensimmäinen katettu markkinapaikka.

Markkinahalli kuuluu maan markkinagenren kalleimpaan päähän, mutta nähtävyys onkin varsinaisesti itse rakennus: kukkakuvioisella, kuperalla katolla nimitettyä hallia on kuulemma sanottu muun muassa maailman suurimmaksi taideteokseksi ja (vaatimattomaan hollantilaiseen tyyliin) Rotterdamin Sikstuksen kappeliksi. Markkinahallin katon ja seinän sisään on rakennettu 126 asuntoa ja kattohuoneistoa. Niiden ikkunoista näkee sisälle halliin.

Markkinahalli on täynnä ravintoloita, erilaisia myymälöitä, kukkakauppoja ja ruokakojuja. Tosin olen huomannut, että osa ravintoloista on sysihuonoja. Kokeilemistani paras on ollut kreikkalainen ravintola Elliniko. Jälkiruokana kannattaa kokeilla ruokamarkkinoilla myytäviä poffertjesejä eli hollantilaisia minipannukakkuja.

Samalla reissulla voi käydä ihmettelemässä myös Hollannin ehkä tunnetuinta asuinrakennusta eli kuutiotaloja, jotka ovat aivan markkinahallin vieressä.

 

4. Lilith-kahvila

Olen viettänyt Rotterdamissa yhteensä kaksi hotelliyötä. Jälkimmäisen miniloman teimme mieheni kanssa pari vuotta sitten, kun olin Helsingin-kesäni ainoana pidennettynä viikonloppuna käymässä kotona Hollannissa ja päätimme käyttää kertyneen Hotels.comin ilmaisen hotelliyön viiden tähden hotelliin Rotterdamissa.

Koska hotellihuoneeseemme ei kuulunut aamupalaa ja halusin nukkua vapaa-aamunani niin pitkään kuin nukuttaisi, päätin mennä aamupalalle kahvilaan. Ainakin tuolloin kaikkialla netissä hehkutettiin, että Rotterdamin parhaat aamiaiset saa Lilith-nimisestä kahvilasta, joten pakkohan se oli testata.

Siitä lähtien Lilith – ja etenkin Lilithin taivaalliset amerikkalaiset pannukakut – ovat olleet vakituinen pyhiinvaelluskohteeni Rotterdamissa. Pannaritäytteinä on sekä makeita että suolaisia vaihtoehtoja, mutta listalla on monia muitakin aamiaisherkkuja. Pöytävarauksia kahvilaan ei voi tehdä.

Alkuperäinen Lilith oli pikkuruinen, ehkä parinkymmenen asiakaspaikan kahvila sivukujalla, mutta hiljattain se muutti uusiin tiloihin – minnepäs muuallekaan kuin – Nieuwe Binnenwegin hipsterihuudeille.

 

2015-10-01%2005.49.58%201

5. Erasmus-silta

Olen huomannut monilla reissuilla, että mulla on jokin juttu siltoihin. Matkahaaveisiini lukeutuu muun muassa San Franciscon Golden Gaten näkeminen livenä, ja automatka Suomeen Tanskan Ison-Beltin ja Juutinraumansillan kautta.

Mutta onneksi siltarakkauksia on nykyisessä kotomaassakin. Rotterdamin Erasmus-silta on niistä hienoin. Vaaleansinisestä teräksestä rakennettu silta on 800 metriä pitkä, huippukohdaltaan 139 metriä korkea ja lempinimeltään De Zwaan eli Joutsen.

Jos käyn Rotterdamissa ihan vain käveleksimässä, kuljen varmasti joka kerta Erasmus-sillan ohitse, jonka takana horisontissa näkyvät Rotterdamin hulppeimmat pilvenpiirtäjät. (Juttelin taannoin erään Rotterdamissa työskentelevän amerikkalaismiehen kanssa, ja hän sanoi, että Rotterdamista tulee hänen mieleensä amerikkalaiset suurkaupungit.)

Sillan vierestä voi hypätä myös veneristeilylle, jolla pääsee tutkailemaan Euroopan suurinta satamaa tai käydä katsastamassa toisen tunnetun hipsterikadun Witte de Withstraatin (allaolevassa kuvassa) ravintola- tai baarivalikoimaa.

rotterdam_witte_de_with_straat

 

+ Het Finse Huis

Suomesta tuleva matkaaja tuskin näkee montaa syytä piipahtaa suomalaisella merimieskirkolla, mutta minulle merimieskirkko – tai Suomalainen talo, Het Finse Huis, niin kuin sitä nykyään nimitetään – on yksi niistä paikoista, jotka vetävät minua Rotterdamiin aina uudelleen.

Vähiten asiaan ei vaikuta talon pihasauna, jonka absurdia suurkaupungin keskelle rakennettua suomalaista mökkitunnelma olen fiilistellyt täällä blogissa aiemminkin. Käymme saunomassa Rotterdamissa nykyään aina muutaman kuukauden välein. Suomalaisesta talosta saa myös kotimaista kirjallisuutta ja herkkuja, joita molempia kaipaan Hollannissa.

Kiinnostaako Rotterdam?

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.